Espanjassa, joka on toiseksi korkein työttömyysaste Euroopan unionissa, on toisaalta ongelmallinen tilanne, että yritykset eivät pysty täyttämään päteviä työpaikkoja. Jopa silloin, kun palkat ylittävät huomattavasti Espanjan keskimääräisen palkan. Espanjalaisia työntekijöitä ei ole koulutettu työpaikoille, joita yritykset vaativat. Onko Espanjassa tehoton koulutusjärjestelmä?
Espanjan koulutusjärjestelmä ei voi tyydyttää työmarkkinoiden vaatimia tarpeita. Lisäksi sillä ei näytä olevan tarvittavaa ajetta helpottaa opiskelijoiden pääsyä yrityksiin, joten koulutusmalli epäonnistuu kahdesti. Huolimatta siitä, että työvoiman tarjontaa ja kysyntää on paljon, ne eivät korvaa toisiaan. Korkean työtarjonnan (työnhakijoiden) pitäisi tyydyttää työllisyyden korkea tarjonta (työtä vaativat yritykset), mutta näin ei käy. Työn tarjonnan ja kysynnän välillä on epäsuhta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että koulutusjärjestelmä ei ole kouluttanut työntekijöitä, joita yritykset etsivät. Liiallinen teoria, huono uran joustavuus ja innovaatioiden puute voivat olla ongelman juuret.
Espanja ei ole ainoa, joka käy läpi tämän todellisuuden, Euroopassa he kärsivät samoista ongelmista. Yritykset, jotka tarjoavat työpaikkoja enintään 200 000 euroa vuodessa ilman, että he pystyvät täyttämään niitä pätevyyden puutteen vuoksi.
Jos katsomme nyt Atlantin uima-altaan ulkopuolelle, voimme nähdä, kuinka muut koulutusmallit ovat sitoutuneet muodostamaan työmarkkinoiden tarvitsemia profiileja. Amerikkalainen koulutusjärjestelmä jättää maan yleisen kulttuurin syrjään ja jättää kaiken ajan erikoistumiseen. Pätevien työntekijöiden kouluttaminen uhraamalla yksilön kulttuuritaso ei kuitenkaan mielestäni ole vastaus Espanjan koulutusmalliin.
Ratkaisu voi olla yritys, hyväksymme, että koulutus on useimmissa tapauksissa pitkä ja työmarkkinoiden on vaikea vaatia aina samoja työpaikkoja. Saksalainen koulutusmalli on hyvä vaihtoehto, ns. Kaksoisammattikoulutus, opinnot, joissa teoreettinen osa vallitsee, sekä yritysten käytäntö, kouluttaa kokeneita opiskelijoita työelämässä perustamalla samalla teoreettista tietoa, mikä johtaa erikoistumiseen.
Lopuksi voimme sanoa, että koulutusjärjestelmä on vanhentunut, eikä se tarkoita, että se on huono asia. Ajat ja sen myötä yritysten tarpeet muuttuvat. Tänään, teknisen vallankumouksen keskellä, tämän todellisuuden mukauttaminen järjestelmäämme tarkoittaa pysähtymistä. Sopeutuminen on ammatillisen ja koulutusmallin selviytymisen salaisuus.