Nälkä maailmassa on suuri inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen haaste, jonka maailman on ratkaistava. FAO: n viimeisimmän raportin mukaan 821,6 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä maailmassa.
Nälän torjunta näyttää olevan pysähdyksissä. Mitä talous voi tehdä tämän draaman edessä? Taloustiede yhteiskuntatieteenä pyrkii hallitsemaan rajoitettuja resursseja oikein vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Ruoka on siis perustarve, josta ihmisen selviytyminen riippuu. Todellisuus on kuitenkin hyvin erilainen, ja nälästä kärsii 11% väestöstä. Taloudellinen tekijä on avain tämän ankaran todellisuuden selittämisessä.
Talouden ja nälän välinen suhde maailmassa
Vuoden 2008 suuren taantuman vaikutukset ovat tuntuneet koko maailmantaloudessa. Kriisistä poistuminen on kestänyt aikaa, talouskasvu on ollut hidasta ja maltillista monissa maissa, joten köyhyyden ja siten nälän torjunta ei ole edennyt toivotulla tahdilla.
On enemmän kuin ilmeistä, että kun maa on taantumassa, sen asukkaiden hyvinvointi heikkenee ja väestö köyhtyy. Katsokaa vain tietoja. Niinpä 65 maassa, joissa aliravitsemus on kasvanut, heidän oli kohdattava talouskasvunsa lasku tai jopa taantuma.
Toisaalta on myös huomattava, että aliravitsemusongelma vaikuttaa erityisen voimakkaasti maihin, joiden talous perustuu maataloustuotteiden ja kotieläintuotteiden kauppaan. Näin ollen yhteensä 52 maata on kärsinyt aliravitsemuksen lisääntymisestä alkutuotteiden hintojen jyrkän vaihtelun seurauksena. Näin ollen alkutuotteiden kaupan huojuminen johtaa näiden maiden työttömyyslukujen kasvuun, palkkojen laskuun ja seurauksena väestön köyhyydestä.
Ei vain hintavaihtelut voivat aiheuttaa vakavia vaikeuksia vähemmän kehittyneille maille. Siksi puhumme maista, joiden talous ja toimeentulo riippuvat sadoista. Siksi sääilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, voivat olla kohtalokkaita väestölle. Tässä mielessä nälkä on vallinnut erityisesti Afrikan mantereella, jossa on 20% nälästä kärsivistä ihmisistä.
Afrikka on epäilemättä kestänyt voimakkaimmat ruokakriisit. Kaikki tämä selitetään sillä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut heihin kärsinyt huomattavasta kuivuudesta, joka painaa heidän satoaan. Emme myöskään saa sivuuttaa sotia ja väkivaltaa, jotka tuhoavat Afrikan mantereen. Ja kolmanneksi, globalisoituneessa maailmassa maailmantalouden hidastumisella on ollut kielteisiä vaikutuksia Afrikkaan.
Aliravitsemus ei kuitenkaan ole ainutkertaista Afrikalle. Nälkä on lisääntynyt myös esimerkiksi Aasiassa (11,3%) ja Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla (6,5%).
Mitä voidaan tehdä asialle?
On selvää, mitkä ovat ongelman syyt. Siksi mitkä ovat ratkaisut nälkään maailmassa?
- Maissa, joiden väestö kärsii aliravitsemuksesta, on huomattava maataloustalous ja niiden teknologinen kehitys on heikkoa. Siksi heidän talouttaan ja maatilojaan on tehostettava. On välttämätöntä kouluttaa sen kansalaisia ja tarjota heille tarvittava tekniikka, jotta he voivat hankkia itsensä. Tässä mielessä on tarpeen toteuttaa merkittäviä uudistuksia kentällä parantamalla vesihuoltoa ja lisäämällä lannoitteita satoihin.
- Naisten pääsy maatalousmaailmaan on usein kielletty monissa vähiten kehittyneissä maissa. Siten naisten mukana työssä ja maataloudessa kotitalouksien tulot kasvavat samoin kuin maan koko maataloustuotanto.
- Peruskäsite köyhyyden ja myös nälän torjunnassa on reilu kauppa. Siksi reilun kaupan tuotteiden ostolla varmistetaan, että vähemmän kehittyneiden maiden väestö saa kohtuullisen korvauksen tuotteistaan, kun taas nämä tuotteet on valmistettu ympäristöystävällisellä tavalla ja ihmisarvoisissa työoloissa.
- Taistelu kansainvälisen kaupan esteiden poistamiseksi. Tullien alentaminen tai poistaminen vauhdittaa kansainvälistä kauppaa ja myös vähiten kehittyneiden maiden taloutta.
- Mahdollisuus lahjoituksiin tai vapaaehtoistyöhön on aina avoin. Se ei ole ratkaisu ongelman ytimeen, mutta lyhyellä aikavälillä se auttaa hillitsemään nälän välittömimmät seuraukset.
- Sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päättäväinen sitoutuminen kestävään kehitykseen ovat keskeisiä. Kuten olemme nähneet, kuivuus ja tulvat vaikuttavat kaikkein köyhimpiin maihin. Työskentelemällä kestävän kehityksen puolesta maaseutualueiden kehittämistä vahvistetaan ja maahanmuuttoa vältetään.