Vakio matematiikan alueella on arvo, joka pysyy kiinteänä eikä voi muuttua ilmoitetuissa olosuhteissa (esimerkiksi algebrallisessa tehtävässä).
Vakio on vastakohta muuttujalle, joka on numeerinen data, joka saa eri arvot.
Vakion numeerista arvoa ei aina tiedetä. Oletetaan esimerkiksi, että meillä on seuraavan muotoinen lineaarinen funktio: y: ax + b. Tässä tapauksessa x ja y ovat muuttujia, kun taas a ja b ovat vakioita, jotka kerrotaan aina x: llä ja 1: llä. Tämä riippumatta arvosta, jonka x ja y saavat.
Samoin diferenttiyhtälöissä voimme ilmaista y '=: lla y = Aebx, missä y on riippuva muuttuja; x, riippumaton muuttuja; e, Napierin vakio tai Eulerin numero; A, integraation vakio; ja lopuksi b on suhteellisuusvakio.
Aiemmat esimerkit ovat peräisin algebrasta, mutta voimme löytää vakioita muilta tieteenaloilta, kuten geometrialta. Esimerkiksi parabolin yhtälössä kuten seuraava: y = x2+ 5x-9, 9 on vakio, samoin kuin 5, joka on kerroin.
Vastaavasti vakion käsite on myös toisessa tieteessä, kuten fysiikassa, jossa se määritellään suuruudeksi, joka pysyy muuttumattomana ajan myötä.
Vastaavasti vakio on ohjelmoinnissa arvo, jota ei voida muuttaa ohjelmaa suoritettaessa ja joka voidaan lukea vain. Siten se vastaa varattua aluetta tietokoneen muistissa.
Esimerkki vakiosta
Katsotaanpa joitain esimerkkejä vakiosta. Oletetaan, että henkilö saa palkan, jossa on kaksi osaa, yksi kiinteä tai vakio, joka on muuttumaton heidän tuottavuudestaan riippumatta, ja toinen vaihtuva osa, joka riippuu saavutetuista tuloksista (esimerkiksi palkkion maksaminen jokaisesta tehdystä myynnistä).
Oletetaan, että yritys myy tuotteitaan hintaan 8 euroa yksikköä kohden. Tämä on vakio, joka kerrotaan myytyjen yksiköiden määrällä, jotta saadaan kokonaismyynnin arvo analyysijakson lopussa.
Voimme mainita myös parametrien tapauksen, kuten π, joka on aina noin 3,1416, ja e (jonka jo mainitsimme aiemmin), jonka arvo on noin 2,7183. Molemmat ovat jatkuvia.
Toinen esimerkki, jota käytetään usein paljon, on nopeus, jolla auto voi kulkea, esimerkiksi 90 kilometriä tunnissa. Tämä on vakio, joka on kerrottava kuluneella ajalla kuljetun matkan laskemiseksi. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että olet ajautunut kaksi tuntia, olet matkustanut 180 kilometriä (90 × 2 = 180).