Evoluutiotalous on teoreettinen lähestymistapa taloustieteeseen, jossa taloustiedettä pidetään jatkuvasti kehittyvänä järjestelmänä.
Tässä mielessä taloudelliset tulokset ovat seurausta tiukasti endogeenisista tekijöistä.
Toisin sanoen ne määräytyvät edustajien menneiden ja nykyisten toimien kokonaisuutena. Tämä osoittaa, että aineiden välinen vuorovaikutus on elintärkeää tulosten arvioimiseksi. Tämän vuoksi nämä tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita sosiokulttuurisen evoluution syistä.
Taloustieteilijät, kuten Veblen ja Schumpeter, erottuvat tällä alalla.
Evoluutiotalouden ominaisuudet
Joitakin evoluutiotalouden piirteitä ovat:
- Tieto on kumulatiivista.
- Toisin kuin uusklassinen taloustiede, agenttien rationaalisuuden katsotaan olevan rajallinen.
- Evoluutioekonomistit eivät näe talouden pyrkivän tasapainoon. Päinvastoin, he pitävät sitä dynaamisena järjestelmänä jatkuvassa vaihtelussa. Tämä johtuu agenttien eduista ja muuttuvista päätöksistä.
- Menestyneitä liiketoimintamalleja ovat ne, jotka ovat etusijalla vähemmän tehokkaisiin kilpailijoihin nähden ja luovat markkinakiertoa. Siksi organisaatiot, jotka pystyvät parhaiten sopeutumaan yhteiskunnan kohtaamiin muutoksiin, ovat jäljellä. Siksi he kehittävät parhaan tekniikan. Tätä kutsutaan luovaksi tuhoamisprosessiksi.
- Siinä esitetään monialainen lähestymistapa muiden kuin taloudellisten instituutioiden vaikutuksesta. Siksi tutkijat pyrkivät luomaan suhteita muihin aloihin, kuten antropologiaan, sosiologiaan ja psykologiaan.
Evoluutiotalous ja darwinismi
Jotkut taloustieteilijät kehittävät ideoitaan tällä haaralla, yhdistämällä sen evoluution biologiseen teoriaan. He jopa väittävät, että biologiset matemaattiset mallit soveltuvat täydellisesti taloustieteeseen.
Tätä varten nämä taloustieteilijät muodostavat joitain käsitteellisiä yhtäläisyyksiä. Periaatteessa biologiassa populaatio on eläviä organismeja, kun taas taloudellisessa lähestymistavassa se on yrityksiä. Toiseksi biologialla on geeni valintayksikkönä, kun taas taloustieteessä se on tavaroita ja palveluja. Lopuksi retentio ensimmäisessä tapauksessa määräytyy tiettyjen geenien eloonjäämisen ja lisääntymisen perusteella. Vastaavasti taloustieteessä se määräytyy ajan myötä ylläpidettyjen tavaroiden ja palvelujen myynnin tason mukaan.
