Yleinen kirjanpitosuunnitelma (Espanja)

Sisällysluettelo:

Yleinen kirjanpitosuunnitelma (Espanja)
Yleinen kirjanpitosuunnitelma (Espanja)
Anonim

Yleinen kirjanpitosuunnitelma, joka tunnetaan puhekielellä nimellä PGC, on oikeudellinen teksti, joka sisältää joukon sääntelystandardeja espanjalaisten yritysten kirjanpidolle.

Se on tärkeä kirjanpitäjä kaikille kirjanpitäjille, koska se sisältää kaikki menettelytavat yrityksen liiketoimien kirjaamiseksi oikein kirjanpitoon, kirjanpitokäsitteiden määritelmät ja ohjeet tilinpäätöksen laatimiseksi.

Päätavoitteena on saavuttaa kirjanpidon yhdenmukaistaminen ja kaikkien yritysten noudattaa samanlaista menetelmää tilinpäätöstä esittäessään. Tämä antaa kolmannen osapuolen tietää, miten tulkita kahden eri yrityksen tasetta tai tuloslaskelmaa (mitä kriteerejä on käytetty, mitä periaatteita ne ovat soveltaneet, miten he ovat arvostaneet varastojaan, kuinka ne ovat kirjaaneet tulonsa jne. .).

Kenen tulisi soveltaa tätä asetusta?

Kaikkien yritysten on sovellettava PGC: ssä vahvistettuja sääntöjä oikeudellisesta muodosta riippumatta. Pk-yritykset voivat kuitenkin päättää soveltaa pienten ja keskisuurten yritysten yleistä kirjanpitosuunnitelmaa (PGC PYMES).

Mikä yleinen kirjanpitosuunnitelma on voimassa Espanjassa?

PGC: tä on muutettu useita kertoja sen perustamisesta lähtien. Ensimmäinen virallinen lehti julkaistiin vuonna 1973, ja yritykset voivat soveltaa sitä vapaaehtoisesti. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäinen pakollinen, jota muutettiin vuonna 2007 ja joka on tällä hetkellä voimassa. Muutosten tarkoituksena on mukauttaa PGC eurooppalaisiin kirjanpitosäännöksiin.

Yleisen kirjanpitosuunnitelman (PGC) rakenne

Yleinen kirjanpitosuunnitelma on rakennettu 5 osaan seuraavassa järjestyksessä:

  1. Käsitteellinen kirjanpitokehys: Se kerää peruskäsitteet (todellinen imago, arvostuskriteerit jne.) Ja perusperiaatteet, joita yrityksen on noudatettava tilinpäätöstään laadittaessa.
  2. Rekisteröinti- ja arvostusstandardit: Osoittaa, kuinka yrityksen taseen jokin osa tulisi arvostaa (käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, valuuttamääräiset liiketoimet, avustukset, lainat jne.). Voit tarkistaa, milloin tapahtuma tulisi kirjata kirjanpitoon, miten tämä tapahtuma arvostetaan tai mihin määrään arvonmuutos tulisi kirjata.
  3. Vuosittaiset tilit: Tässä osassa lukija voi selvittää, mitkä ovat tilinpäätöksen muodostavat asiakirjat ja mitkä tiedot tulisi sisällyttää raporttiin.
  4. Tilikartta: Se on luettelo kaikista olemassa olevista tileistä. Se jaetaan ryhmien välillä 1–9, jakautumalla yleensä seuraavasti: 1–5 ovat tasetilejä, ryhmät 6 ja 7 kuuluvat tuloslaskelmaan ja ryhmät 8 ja 9 omaan pääomaan.
  5. Kirjanpidon määritelmät ja suhteet: Selitys edellisen osan tilien käytöstä.