Kyllästyspiste - mikä se on, määritelmä ja käsite

Sisällysluettelo:

Kyllästyspiste - mikä se on, määritelmä ja käsite
Kyllästyspiste - mikä se on, määritelmä ja käsite
Anonim

Saturaatiopiste on kulutustaso, jossa kuluttaja ei saa hyötyä, ja saadut lisäyksiköt ovat välinpitämättömiä tai haitallisia.

Kyllästymispisteessä kysynnän ei odoteta kasvavan, koska kuluttajat eivät halua lisäyksiköitä. Niistä ei ole hyötyä heille tai ne voivat jopa vahingoittaa heitä. Siten esimerkiksi kuluttaja voi huomata, että hänen kakun kyllästymispiste on 4 yksikköä, neljäs yksikkö ei enää tuota lisähyötyjä ja viides yksikkö voi aiheuttaa epämukavuutta.

Kuluttajateoria

Kylläisyyspisteen ominaisuudet

Saturaatiopisteen pääominaisuudet ovat:

  • Kuluttajan saama hyöty on nolla.
  • Markkinoilla, joissa markkinat ovat kyllästyspisteitä, kysynnän ei odoteta kasvavan, ellei uusia asiakkaita näy markkinoilla tai heitä ei korvata vanhentumisesta.
  • Tuotteen tai palvelun useamman yksikön kuluttaminen tästä eteenpäin voi olla välinpitämätöntä kuluttajalle tai jopa haitallista.

Kuinka löytää kyllästymispiste

Saturaatiopiste riippuu kuluttajien mieltymyksistä. Sen olemassaolo johtuu niin sanotusta "vähentyneen rajahyödyn laista", joka osoittaa, että lisäkulutusyksiköt ilmoittavat vähenevän hyödyllisyyden määrät. Kun lisäyksikkö ilmoittaa nolla hyödyllisyydestä, olemme saavuttaneet kyllästyspisteen.

Rajahyödyn vähenemisen lailla ja kyllästyspisteellä on looginen selitys. Kuluttaja arvostaa voimakkaasti ensimmäisiä kuluttajayksiköitä, mutta kun he hankkivat enemmän, niiden hyödyllisyys heikkenee. Tämä käyttäytyminen voidaan havaita erilaisten tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa. Oletetaan esimerkiksi, että kuluttajalla on hyvin jano, ja ensimmäinen vesipullo on erittäin arvokas, koska se on hänelle erittäin hyödyllinen sammuttamalla jano (itse asiassa hän on valmis maksamaan siitä enemmän), mutta lisäyksiköitä ei enää ole niin paljon arvoa, koska kiireellinen tarve on jo täytetty.

Seuraavassa kaaviossa voimme nähdä kyllästymispisteen. Kuten voimme nähdä, hyötykäyttökäyrä pienenee siihen kyllästyspisteeseen asti, jossa se muuttuu negatiiviseksi. Samaan aikaan kokonaiskäyttökäyrä kasvaa (koska positiivisia rajahyödykkeitä lisätään) kyllästyspisteeseen, jolloin se alkaa laskea.