Bullionismo - mikä se on, määritelmä ja käsite

Sisällysluettelo:

Anonim

Bullionismi on talousteoria, joka viittaa tapaan mitata maan rikkaus sen jalometallien (kulta ja hopea) määrällä.

Termi bullionismi tulee englanninkielisestä sanasta "jalometalliharkotKenen merkitys on harkko. Se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön modernin aikakauden aikana merkantilistisella ajattelulla. 1500-luvulla se kehittyi rinnakkain niiden valtioiden kokoonpanon kanssa, joiden kaupalliset liiketoimet sovitettiin kullalla ja hopealla.

Bullionismi on merkantilismin virta, ja se tunnetaan myös nimellä espanjalainen merkantilismi. Tämä johtui siitä, että sitä käytettiin latinalaisamerikkalaisessa monarkiassa vanhan hallinnon aikana, varsinkin 1500- ja 1700-luvuilla.

Muita merkantilismin virtoja ovat kolbertismi (tai ranskalainen merkantilismi), joka on keskittynyt teollisuuteen, ja kaupallisuus (tai brittiläinen merkantilismi), joka puolustaa ulkomaankauppaa maan vaurauden lähteenä.

Bullionismin ominaisuudet

Bullionismin pääominaisuus on varallisuuden kertyminen jalometallien (kulta ja hopea) kautta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vientiä lisättiin ja tuontia vähennettiin, mikä saavutti positiivisen kauppataseen, joka mahdollistaisi jalometallien keräämisen.

Jos maassa ei ollut kaivoksia, tapa kerätä tarkat metallit tapahtui valmistuksen ja kaupan kautta. Staattisen rikkauden ajatus uskottiin, jonka mukaan paras tapa saada rikkaus on saada se joltakin muulta (nollasummainen peli).

Bullionismi katsoi, että jalometalleilla, erityisesti kullalla, oli yleinen kysyntä välittömänä keinona hankkia muita tavaroita, ja siksi he tapasivat tunnistaa nämä mineraalit varallisuuteen.

Bullionismi ja rahan luominen

Bullionismi oli perusta setelien luomiselle, Tukholman keskuspankki otti ensimmäisenä käyttöön ne vuonna 1661; Englannissa kultasepät loivat ensimmäiset setelit, kunnes Englannin keskuspankki ilmestyi vuonna 1694.

Tämä järjestelmä perustui jalometallin tallettamiseen kultasepän tai pankin kassakaappiin, ja nämä yksiköt olivat vastuussa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskusta, jonka vakuus oli 20 tai 30 prosenttia jalometalliharkkavaluutasta.

Bullionismin edut ja haitat

Yksi kallisarvoisuuden tuomista positiivisista näkökohdista oli rahan tarjonnan laajentaminen, mikä suosi kaupallisia liiketoimia ja vähensi vaihtokauppaa. Negatiivinen puoli oli, että se lisäsi inflaatiota.

Toisaalta bullionismi vahvisti rahajärjestelmää, vaikkakin tällä järjestelmällä ei ollut suoraa kontrollia omasta rahansaannistaan, riippuen lähinnä kullan tarjonnasta.