Tilaajakonseptia sovelletaan yleisesti useilla talouden aloilla, kuten finanssissa tai kirjanpitokäytännössä. Sillä on siis eri merkitykset sen käytännön käytön mukaan kullakin tieteenalalla.
On tavallista, että usein termillä tilaajalla on joukko hyvin erilaisia merkityksiä tai käsitteitä taloustieteessä.
Lähinnä käsitteen merkitys on tiivistetty toteutuneen tai toteutetun liiketoimen ehtoon. Se on termin perustasolla taloudellinen tai rahallinen vastike, joka on jo maksettu vastineeksi tietystä palvelusta.
Vaikka käsite jakaa suurimman osan merkityksestään riippumatta siitä, mistä talouden alasta tai toiminta-alueesta puhumme, sen eri käyttötarkoituksiin liittyy vivahteita tai merkittäviä pieniä yksityiskohtia.
Tilaaja eri talousaloilla
Yksi niistä, jota käytetään hyvin laajalti, on edellytys tietyn palvelun tilaamiselle, joka jatkuu ajan myötä tai erityisesti useita kertoja kulutusta.
Tässä mielessä valo- ja sähköpalvelun, maksutelevision tai muun tyyppisen palvelun tilaaja täyttää nämä ehdot sopimalla niistä.
Se ymmärretään myös kaikeksi taloudelliseksi korvaukseksi, joko rahalliseksi tai luontoissuoritukseksi, joka on suoritettu oikein. Se olisi täysi maksu vastineeksi nautitusta tuotteesta tai palvelusta.
Toisin sanoen tuotteen ostamisen tai tilaamisen yhteydessä oletettu kokonaismäärä on täysin tyydyttynyt kuluttajan ja toimittajan tai myyjän välillä.
Toisaalta yrittäjän, yrityksen tai elinkeinonharjoittajan jokapäiväisessä elämässä hyvin yleisessä yrityslaskutoiminnassa maksettu lasku on tarkoitettu aikaisempien laskujen peruuttamiseen tai peruuttamiseen.
Tässä mielessä on usein tavallista, että tilauslasku identifioidaan korjaavien laskujen kanssa liiketoimintakielessä. Sen tarkoituksena on korjata lähetysluetteloiden ja laskujen kirjoitusvirheet.
Tilaajan käsite kirjanpidossa
Kuten alussa todettiin, kirjanpitokenttä on kenttä, jossa tilaajakonseptin käyttö on laajempaa kirjanpitosaldon olemassaolon ansiosta.
Tämä tosiasia on vastaus siihen, että maksujen ja hyvitysten merkinnät ovat yleisen kirjanpitokäytännön perusta, kuten laajan veloitus- ja luottoteorian mukaan vahvistetaan.
Laskentatapauksessa se, että jotain on maksettu, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että vastaava maksu on jo suoritettu.
Siksi kyseessä on kirjanpitomerkintä, joka merkitsisi tulevaisuudessa tehtyä maksusitoumusta. Vaihtoehtoisesti puhumme osittaisesta maksusta, jonka loppuun saattaminen olisi odotettavissa.
