Markkinoiden yksimielisyys odottaa, että keskuspankki (FED) nostaa korkoja tänä iltapäivänä ja aloittaa uuden koronnousun ensi vuoden aikana. Jotkut analyytikot sanovat, että nämä koronnostot voivat olla odotettua äkillisempiä, koska keskuspankin historiallisesti noudattama indikaattori, Taylorin sääntö, on tällä hetkellä noin 3%.
Taylorin sääntö auttaa keskuspankkeja määrittämään kulloinkin tarvittavan korkotason talouden vakauttamiseksi ja talouskasvun ylläpitämiseksi. John Taylor otti sen käyttöön vuonna 1992, ja sen jälkeen keskuspankit käyttävät sitä laajalti rahapolitiikkansa mittaamiseen. Tällä hetkellä Taylorin sääntö Yhdysvalloissa on noin 3-3,5%, kun taas euroalueella nollainflaatio ja heikko talouskasvu ovat laskelmieni mukaan noin 1%. Vaikka se vaihtelee valtavasti maittain, Irlannissa se on 4 prosenttia, Kreikassa -15 prosenttia ja Espanjassa 1,5 prosenttia.
John Talyor itse on Donald Trumpin mielestä johtamassa Fediä, ja hän on ekonomisti, jolla on tarpeeksi äänestyslukuja Nobelin palkinnon saamiseksi lähivuosina. Viime vuonna hän moitti FED: n nykyistä presidenttiä Janet Yelleniä siitä, että heillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä he tekevät pitämällä korkoja niin historiallisesti matalina. Tarkoittaen, että ne voivat jopa johtaa meidät uuteen finanssikriisiin ennemmin kuin luulemme. Ei siis ole aivan kohtuutonta ajatella, että tänä iltapäivänä korot nousevat 1 prosenttiin.
Vaikka FED ei ota Taylorin sääntöä toimeksiannoksi, jos otetaan riittävästi huomioon määritettäessä korkojen koko ajan. Laskelma on melko yksinkertainen, koska siinä otetaan huomioon vain kaksi tekijää, BKT ja inflaatio, jotka on mukautettava pitkän aikavälin trendin ja odotettujen tietojen välillä. Näet kuinka se lasketaan, ja esimerkin Taylorin säännöstä.
Maan rahapolitiikka on hyvin monimutkainen asia, joka määritetään yksinkertaisella matemaattisella säännöllä, mutta kun korot ovat niin kaukana tästä indikaattorista, se tulisi ottaa huomioon. Vuonna 2009 Taylor osoitti, että korkojen tulisi olla -2% ja nyt 3%, minkä vuoksi indikaattori vaihtelee paljon joustavammin kuin maan rahapolitiikka.
Tämä on ollut Taylor-säännön historiallinen käyttäytyminen Yhdysvaltojen korkoja vastaan viime vuosina:
