Luis de Molina oli Jeesuksen seuran teologinen jäsen. Hän on yksi harvoista Salamancan koulun jäsenistä, joka ei kuulunut dominikaaneihin. Hän vastusti kaikenlaista determinismiä ja säilytti kannan yksityisomaisuuden ja vapaakaupan puolesta.
Luis de Molina syntyi vuonna 1535 Cuencassa. Hän aloitti oikeustieteen opinnot Salamancassa, vaikka ei suorittanutkin niitä. Sieltä hän meni Alcalá de Henaresin yliopistoon, jossa hän opiskeli kaanoneita ja logiikkaa, vuonna 1552. Lähes samaan aikaan hän tuli Jeesuksen seuraan. Vain vuotta myöhemmin hänen jesuiittansa esimiehensä lähettivät hänet Lissaboniin, matkan, jonka hän teki jalka pyhiinvaelluksella ja elää almuista. Myöhemmin hän meni Coimbraan, jonka yliopistossa hän opiskeli taiteita. Näiden lopussa hän opiskeli teologiaa myös Portugalin Évorassa ja Coimbrassa. Hänet vihittiin pappiksi vuonna 1561, ja vuonna 1563 hän aloitti taiteiden professorin tehtävän Coimbrassa vuoteen 1567 asti.
Vuonna 1568 Cuenca hankki Vespers-tuolin opettamaan teologiaa Évoran yliopistossa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1571, hän onnistui saamaan teologisen tohtorin tutkinnon. Tämä johtaisi häneen voittamaan korkean teologian tuolin Évoran yliopistossa. Vuonna 1584 hän lähti akateemisesta maailmasta muuttaakseen Lissaboniin, jossa hän keskittyi teostensa sävellykseen.
Jo vuonna 1591 hän palasi Espanjaan asumaan Cuencaan vuoteen 1600 asti. Tänä vuonna hänet nimitettiin moraaliteologian professoriksi Madridin keisarilliseen korkeakouluun. Hän ei kuitenkaan koskaan voinut käyttää tätä asemaa, koska hän kuoli samana vuonna.
Hänen ajattelunsa kattoi laajan tiedon. Sen teologinen perusta vaikutti suuresti hänen käsitykseen maailmasta. Hän puolusti voimakkaasti ihmisen vapautta, vapaata tahtoa, mikä sai hänet asettamaan itsensä vapauden puolesta kaikilla ulottuvuuksilla.
Luis de Molinan ajatus
Luis de Molina on yksi harvoista Salamancan koulun jäsenistä, jotka tulevat jesuiitista. Hänet tunnustetaan tärkeäksi tutkijaksi, joka osasi työskennellä niin monipuolisilla aloilla kuin teologia, laki ja filosofia.
Hän omistautui myös taloustieteelle, vaikkakin poliittis-filosofisesta näkökulmasta. Tästä näkökulmasta hän kirjoitti "De Justicia et Jure", jossa hän pohti lakia, politiikkaa ja taloutta. Hän käsitteli muun muassa veroja, hintoja ja monopoleja, joissa hän osoitti klassisen liberaalin näkökulman. Ne kaikki ovat hyvin läsnä useimmissa Salamancan koulun jäsenissä.
Hän oli väsymätön vapaan tahdon puolustaja ja taisteli kaikenlaista determinismiä vastaan. Hän säilytti tämän aseman niin sanotussa "Polemic de auxiliis" -alalla. Tässä yhteydessä hän ajatteli keskitieteen käsitteen. Tällä käsitteellä hän yritti sovittaa Jumalan kaikkivoipa ihmisen vapauteen. Sen nimi johtuu siitä, että se on yksinkertaisen älykkyyden tieteen ja visio-tieteen välillä.
Vapaakauppa ilmaisuna vapaasta tahdosta
Jesuiitti sovelsi ihmisvapauden ja vapaan tahdon käsitettä näkemykseensä politiikasta ja taloudesta. Hän huomautti, että kansalaisyhteiskunnan käsite johtuu siitä, koska ilman ajatus- ja toimintavapautta sen olemassaolo on merkityksetöntä. Siksi ihmisillä on aina Jumalan armon kautta kyky toimia kansalaisina. Rooli, joka liittyy erottamattomasti tarpeeseen tehdä päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat koko yhteiskunnan aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin.
Siitä lähtien Molina vahvistaa itsensä vapaakaupan kannattajana. Hän ymmärtää, että tämä malli on juuri se malli, jonka Jumala on ihmiselle myöntänyt. Tästä syystä se vastustaa kaikkia poliittisen vallan yrityksiä säännellä hintoja ja markkinoita. Vapauden kannattajana hän puolusti myös yksityisomaisuuden oikeutusta ja kutsui orjakauppaa moraalittomaksi käytöksi.
Hänen puolustuksensa yksilönvapauteen johti hänet myös väittämään, että hallitsija on todellisuudessa järjestelmänvalvoja. Ja että todellisuudessa valta kuuluu yksittäisten kansalaisten joukkoon. Tällä tavoin hänet merkittiin aikansa edellä olevaksi, koska hän oli 1700- ja 1900-luvun liberaalien ajattelijoiden edelläkävijä.