Tiedon sosiologia

Tiedon sosiologia on tutkimusta vaikutuksista, joita arvokkaan tiedon ymmärtäminen aiheuttaa yhteiskunnalle.

Toisin sanoen tiedon sosiologia analysoi tiedon ja kognition välisiä suhteita yksilöiden ja yhteisöjen elämässä.

Tiedon sosiologian ominaisuudet

Tieto ei ole seurausta maailman korkeimmasta, yleismaailmallisesta ja ainutlaatuisesta päättelystä, vaan orgaaninen kehitys koko kansojen, valtakuntien, seurakuntien, maiden tai alueiden historiassa.

Näin on, kun analysoimme, että on ilmeistä, ettei kenenkään tarvitse kunnioittaa tuhansien tutkijoiden, valtionmiesten, lääkäreiden, filosofien tai matemaatikkojen kokemusta. Voit kuitenkin tutustua heidän tutkimuksiinsa, teorioihinsa, malleihinsa, lauseisiinsa ja johtopäätöksiinsä.

Siksi tiedon sosiologia on itse tietoa.

Tietämyksen sosiologian merkitys

Tieto ei ole kehittynyt maailmassa samalla tavalla kaikilla alueilla tai samalla vauhdilla, jotkut ajattelijat pitävät sitä kulttuurina, yhteiskuntatyypinä, tuotantona, vaikeuksina tai tiloina, jotka johtuvat elämästään, jne. Tästä syystä on yleinen teoria, jonka mukaan ideat johtavat yhteiskuntaan eikä päinvastoin.

Nyt, jotta yhteisö voi hyödyntää kokemusta ja hyväksyä sen yleisesti, se vaatii ensisijaisen elementin ja se on viestintä. Tällä kielenkäytön ansiosta viestien virralla on paikka jokapäiväisessä elämässä ja se ylittää hahmon, joka paitsi jakaa ja levittää ideoita myös luo uusia ajatuksia, jotka myötävaikuttavat ja tuottavat lisäarvoa siinä määrin kuin sitä levitetään.

Toisaalta tiedosta on tullut tuotannontekijä, koska se on löytänyt arvon paitsi ihmisille kyllästymättömän uteliaisuuden herättämisen yksinkertaiselle tosiasialle myös siksi, että tuotantojärjestelmä itse etsii innovaatioita ja jopa investoi siihen sinulle hyödyksi päästä siitä. Siksi sillä on nyt etuoikeutettu paikka, joten tapa, jolla se opitaan, tuotetaan, tuodaan yhteiskuntaan ja miten yhteiskunta toimii sen mukaisesti, tekee siitä merkittävän tiedon sosiologiassa.

Tietososiologian välineet

Ottaen huomioon tiedon sosiologian luonteen tutkimuksen kohteena, se käyttää kvantitatiivista metodologiaa (sosiometria) johtopäätösten tekemiseen. Kaikkia tietoja on kuitenkin tuettava sen synnyttäneen idean ymmärtämisellä.

Samoin tiedon sosiologia nojaa filosofian osaan, joka tutkii ihmisen tietoa, sen alkuperää ja laajuutta (gnoseologia).