Palautumaton tehokkuuden menetys

Palautumaton tehokkuuden menetys on taloudellisen tehokkuuden menetys, joka tapahtuu markkinoilla, joilla ei ole optimaalista tasapainoa.

Tämä menetys tunnetaan myös nimellä kuollut tappio tai allokoinnin tehottomuus.

Tehottomuus markkinoiden kohdentamisessa voi liittyä enimmäismyyntihinnan asettamiseen. Samoin se voi vastata tavaroista tai tavaroista kannettavan veron luomista.

Esimerkki verosta voi olla arvonlisävero (alv).

Kuinka syntyy korjaamaton tehon menetys?

Oletetaan, että pisteissä on tasapainomarkkinat P₁ Y Q₁. Tasapainossa solut (A + B + C) ovat kuluttajan ylijäämä. Ruudut (D + E + F) puolestaan muodostavat tuottajan ylijäämän.

Oletetaan nyt, että hallitus vahvistaa veron t. Veron vahvistamisen myötä se nostaa hyvät hinnat P: lle_B. Tämä saa aikaan sopeutumisen markkinoilla pienemmän kysynnän seurauksena ja viemällä sen uudelle tuotantotasolle Q: seen asti₂.

Lopuksi kuluttajien ylijäämää on vähennetty - (B + C) ja tuotteiden ylijäämää - (D + E). Sillä välin veronkanto sijaitsee paikassa (B + C). Toisin sanoen valtiovarainministeriö vähentää ylijäämän kuluttajalta ja tuottajalta. Veronkanto ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin ylijäämän menetys. Tällä tavalla alueesta (C + E) tulee korvaamaton tappio veron ilmestymisen jälkeen.

	Verovapaa	Verolla	Muuttaa
Kuluttajien ylijäämä	A + B + C	TO	- (B + C)
Tuottajaylijäämä	D + E + F	F	- (D + E)
Verotulot	Ei päde	B + D	B + D
Ylijäämä yhteensä	A + B + C + D + E + F	A + B + D + F	- (C + E)

Oletetaan, että kyseessä on enimmäishinnan vahvistaminen P: ssä_s. Tehottomimmat tuottajat poistuvat markkinoilta ja nyt tuotanto sijaitsee Q: ssa₂. Tässä tapauksessa kuluttajan ylijäämästä tulee pinta-ala (A + B + D) ja tuottajan (F) pinta-ala. Kuten edellisessä esimerkissä, alue (C + E) on kuollut tappio.

Mikä määrittää kuollut tappion suuruuden?

Kuten seuraavasta kuvasta voidaan nähdä, se riippuu kysynnän ja tarjonnan käyrien joustavuudesta. Tämä viittaa siihen, kuinka alhainen on kysyntä ja tarjonta tavaran hinnan muutokseen.

Kantokyvyn menetys on pieni, jos toinen käyristä on joustamaton. Toisin sanoen kuluttajien tai tuottajien määrä vaihtelee vain vähän hinnan vaihdellessa. Muussa tapauksessa kantokyvyn menetys on suurempi, jos käyrät ovat joustavia. Toisin sanoen kuluttajat tai tuottajat ovat alttiimpia tavaran hinnan vaihteluille.