Ristiriitainen asiantuntija-arvio on menettely, jonka veronmaksaja voi aloittaa, jos hän ei ole samaa mieltä hallinnon suorittaman omaisuuden ja kiinteistöjen arvioinnista.
Siksi ristiriitainen asiantuntija-arvio on verovelvollisella oikeus. Tätä oikeutta käytetään hallinnollisella menettelyllä, kun verohallinnon kiinteistölle ja kiinteistölle antama arvo ei ole sama kuin veronmaksajan vaatima arvo.
Ristiriitainen asiantuntija-arviointimenettely
Se aloitetaan ristiriitaisen asiantuntija-arvioinnin hakemuksen esittämisellä. Sen tuottama vaikutus on selvitystilan toteuttamisen keskeyttäminen.
Kun hakemus on jätetty, hallinto suorittaa uuden arvioinnin asiantuntijoidensa välityksellä. Toisaalta veronmaksaja turvautuu omaan asiantuntijaansa, jolle hänen on maksettava vastaavat palkkiot.
Siinä tapauksessa, että hallinnon asiantuntijan laskeman arvon ja veronmaksajan nimeämän asiantuntijan suorittaman arvioinnin ero absoluuttisina arvoina on enintään 120 000 euroa ja 10 prosenttia mainitusta arvioinnista, se veronmaksajan nimeämän asiantuntijan, jota käytetään selvitystilan perustana. Jos ero on suurempi, kolmas asiantuntija on nimitettävä.
Kolmannen osapuolen asiantuntijan arviointi toimii selvitystilan perustana. Kolmannen asiantuntijan kulut maksaa verovelvollinen, jos arvio on 20% suurempi kuin ilmoitettu arvo. Jos se on pienempi, kolmannen asiantuntijan palkkiot maksaa hallinto.
Esimerkki ristiriitaisesta asiantuntija-arvioinnista
Verovelvollinen ilmoittaa omistavansa kiinteistöä, jonka arvo on 90 000 euroa. Hallinto arvioi kuitenkin omaisuutta ja arvioi, että sen arvo on 150 000 euroa. Veronmaksaja, ristiriidassa hallinnon arvion kanssa, esittää ristiriitaisen asiantuntija-arvioinnin hakemuksen.
Hallinnon asiantuntija, alkuperäisen arvioinnin kanssa samaan aikaan, arvioi kiinteistön arvoksi 150 000 euroa. Päinvastoin, veronmaksajan nimeämä asiantuntija arvioi kiinteistön 100 000 euroksi.
Kun tarvittavat oletukset eivät täyty samanaikaisesti (jos arvostusten välinen ero on alle 120 000 euroa, mutta mainittu ero on vähintään 10 prosenttia), nimitetään kolmas asiantuntija, joka arvioi kiinteistön 125 000 euroksi. On huomattava, että kolmannen asiantuntijan arvion on aina oltava hallinnon asiantuntijan ja veronmaksajan asiantuntijan ehdottamien arvojen välillä.
Kolmannen asiantuntijan tekemää arviointia käytetään laskennan perustan laskemiseen. Koska kolmannen asiantuntijan arvioinnin ja verovelvollisen ilmoittaman arvon välinen ero on yli 20 prosenttia, verovelvollisen on maksettava kolmannen asiantuntijan palkkiot.