Julkinen kulutus on valtion eri instansseista aiheutuvia menoja. Tämän tarkoituksena on tarjota tiettyjä tavaroita ja palveluja yhteisölle.
Toisin sanoen julkisen kulutuksen avulla valtio voi toimittaa itselleen tarvittavat varat tuotteiden tai palvelujen sarjan tarjoamiseksi tai rahoittamiseksi yleisölle. Tämä on ilmaista tai vähimmäishinnan periminen pääosin kustannusten kattamiseksi, mutta ilman voittoa.
Edellä mainittu tapahtuu esimerkiksi silloin, kun se asettaa tietyt menettelyt kansalaisten saataville, kuten henkilöllisyystodistuksen kaksoiskappale. Tätä hallintaa varten tehdään yleensä kokoelma.
Julkinen kulutus on osa bruttokansantuottajaa (BKT). BKT voidaan jakaa kulutukseen (sekä julkiseen että yksityiseen), investointeihin (jaettuna myös julkisiin ja yksityisiin) ja loput viennistä vähennettynä tuonnilla.
Julkisen kulutuksen komponentit
Julkinen kulutus voidaan jakaa eri tavoin.
Julkishallinnon itse tuottama:
- Palkat työntekijöille (R): Maksaminen julkisten yhteisöjen työntekijöille.
- Välituotekäyttö (IC): Ne ovat kuluja tavaroista tai palveluista, jotka toimivat tuotantoprosessin panoksena. Viittaamme esimerkiksi vuokrien maksamiseen.
- Kiinteän pääoman kulutus (CF): Se viittaa käyttöomaisuuden kulumiseen, jota kutsutaan poistoksi. Tämä on kirjattu kirjanpitoon, mutta se ei kuvaa kassavirtaa.
- Verot (I): Ne ovat veroja, jotka viranomaiset maksavat itse tiettyjen toimintojen suorittamisen yhteydessä.
- Myynti (V): Ne ovat tuloja, jotka julkiset yhteisöt saavat tarjoamistaan tavaroista ja palveluista. Toisin kuin aiemmin mainitut luokat, ne menevät negatiivisiksi, toisin sanoen ne vähennetään. Tällä tavoin se pyrkii arvioimaan valtion laitosten tuotannon arvon ottamatta huomioon maksuja.
Hankittu markkinoilta:
- Markkinoilla hankitut luontoissuoritukset (T): Se viittaa kustannuksiin, jotka valtiolle aiheutuu tavaran tai palvelun toimittamisen takaamisesta, mutta joita julkinen hallinto ei suorita suoraan. Tämä voi koskea esimerkiksi niitä julkisen liikenteen hintojen alennuksia (joita hoitaa toimiluvan haltija) ja jotka hallitus kattaa.
Kaava olisi seuraava:
Julkinen kulutus = R + CI + CF + I - V + T
Kulutus verrattuna julkisiin menoihin
Kaikki julkiset kulutukset eivät ole julkisia menoja. Ensimmäinen viittaa kulutukseen, joka tyydyttää suoraan väestön tarpeen, kun taas toinen on yleisempi.
Julkisten menojen tapaus, joka ei ole julkista kulutusta, on hallituksen lainojen korkojen maksaminen. Vastaavasti toinen esimerkki on tuet tietyille yrityksille tai toimialoille.