Viimeisten kymmenen vuoden aikana Espanja on yhdessä monien Euroopan maiden kanssa suorittanut korkokustannukset, jotka vastaavat 6 prosenttia kaikesta valtion keräämästä summasta.
Economy-Wiki.com -sivustolta tuemme aina taloudellista koulutusta, henkilökohtaisen taloutemme hyvän suunnittelun merkitystä ja rohkaisemme koko yhteiskuntaa tiedostamaan edut, joita tämä tuo elämääsi. Päinvastoin kuin nykyiset mantrat, meidän on pakko olla demonisoimatta velkaa. Lainaus, jos se tapahtuu tietämyksellä ja hallinnalla, tarjoaa meille monia mahdollisuuksia. Mutta jos sitä ei tehdä kontrollilla, vaikutukset voivat olla tuhoisia.
Ennen velkaantumista meidän on aina esitettävä itsellemme joukko kysymyksiä. Heidän joukossaan on tarve hankkia se, missä määrin, kyky täyttää korot ja pääoman maksu sekä seuraamukset, joita sopimuksen rikkomisella olisi.
Tässä mielessä valtion olisi maasta riippumatta ja aina kunnioittaen edustamiaan kansalaisia näytettävä esimerkki hyvästä varainhoidosta. Velka ei ole ilmainen, ei edes julkinen. Päinvastoin, sillä on joukko velvoitteita, jotka ylittävät lainanantajille asetetut velvoitteet. Siihen liittyy myös luottamusvelvoitteita, varsinkin kun valtion taloudellinen vakaus riippuu jatkuvasti markkinoiden rahoituksesta.
Kuinka rahoituskustannukset ovat kehittyneet?
Sen jälkeen kun Euroopan keskuspankki (EKP) otti osaksi vaikeita tilanteita, joita monet Euroopan maat kokivat, valtioiden rahoitusta on vähennetty huomattavasti. Näytettä varten kaavio:
Varsinkin kesästä 2012 lähtien pitkäaikaisten joukkolainojen korot (ja sama pätee myös lyhytaikaisiin) ovat laskeneet huomattavasti. Tuosta päivästä lähtien maiden korkomaksut ovat laskeneet, mutta eivät paljon. Vähentyneet ovat uusien emissioiden kustannukset EKP: n epätavanomaisen rahapolitiikan seurauksena.
Kolmen viime vuoden aikana näyttää siltä, että se alkaa laskea, mutta kun olosuhteet muuttuvat, se kasvaa jälleen. Tällä hetkellä hinnat ovat poikkeuksellisen alhaiset, eikä tilanne kestä ikuisesti.
Maksettu 256033 miljoonaa korkoa
Jos otetaan huomioon Espanjan keskuspankin (BdE) toimittamat julkishallintoa koskevat tiedot, voimme nähdä, kuinka korkomaksu on pysynyt poikkeuksellisen korkealla.
Edellä mainitut määrät edustavat 2-3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja yli 5 prosenttia julkisista tuloista. Toisin sanoen 5 prosenttia kaikista valtion keräämistä sosiaaliturvamaksuista ja veroista käytetään julkisen velan korkojen maksamiseen.
Miksi on tärkeää vähentää velkaa?
S. Ali Abbasin ja joidenkin hänen Kansainvälisen valuuttarahaston kollegoiden julkaiseman raportin mukaan Korkean velan hoitaminen vähäisen kasvun aikakaudella (Suurten velkojen hoito vähäisen kasvun aikakaudella) maat, joilla on enemmän julkista velkaa, kasvavat vähemmän pitkällä aikavälillä. Ennen kaikkea niissä tapauksissa, joissa julkinen velka ylittää tietyt kynnysarvot.
Ottaen huomioon, että julkisella velalla on kustannuksia (korkoa), kasvava julkinen velka suurimmaksi osassa tapauksista (normaalit markkinaolosuhteet) lisää maksettua korkoa. Tämä kustannusten nousu edustaa vaihtoehtoisia kustannuksia. Toisin sanoen, ottaen huomioon rahoitusvakauden ylläpitämisen, maa ei voi käyttää tai osallistua niin paljon kuin haluaa ylläpitää normaalia. Joten kaikkea, mitä omistat koron maksamiseen, ei voi omistaa muille aiheille. Esimerkiksi terveys, koulutus tai oikeus.
On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että korkomaksun alentaminen nollaan on hyvin vaikeaa. Kaikilla valtioilla on vähimmäisvelka. Ja vielä enemmän, jos velka on hallinnassa, se on hyvä, koska se antaa meille mahdollisuuden tehdä investointeja ja kasvaa enemmän pitkällä aikavälillä. Taloudellisesta näkökulmasta ongelma ilmenee, kun julkisen alijäämän ilmaantuminen ei liity järjestelmällisesti tuottaviin investointeihin, vaan julkiseen kulutukseen ja siirtoihin. Vaikka onkin totta, että ne voivat vähentää eriarvoisuutta tietyn julkisen velan perusteella, ne aiheuttavat epätasapainoa pitkällä aikavälillä.
Eniten palkattuja Italia, Portugali, Kreikka, Islanti ja Espanja
Lopuksi eniten korkoa maksavat Euroopan syrjäisimmät maat. Edellisestä kaaviosta, joka on saatu Eurostatin tiedoista, voimme nähdä, kuinka maat, joilla on enemmän velkaa, maksavat enemmän korkoa ja siksi niiden vaihtoehtoiset kustannukset ovat korkeammat.
Vaikka onkin totta, että korkotaso riippuu muista tekijöistä, ei vain sen koosta. Se riippuu myös finanssipolitiikasta, sovelletusta rahapolitiikasta tai menneistä kriiseistä. Lopuksi on ensiarvoisen tärkeää vähentää velkaa maksamalla vähemmän korkoja ja siten ceteris paribus, saada enemmän valtion varoja tai vapauttaa kansalaiset verorasituksesta.