Onko anarkokapitalismi mahdollista? Noin kolmekymmentä kilometriä Intian pääkaupungista New Delhistä Haryanan osavaltiossa sijaitsevasta Gurgaonista on tullut Intian kolmanneksi suurin tulo asukasta kohti.
Keskustelu kapitalismin menestyksestä tai epäonnistumisesta joissakin maissa ja kommunismin tai sosialismin menestymisestä tai epäonnistumisesta on elävämpää kuin koskaan. Kaiken keskellä Gurgaon esittelee olevansa anarkokapitalistinen kaupunki.Suuret yritykset, kuten General Electric, BMW, Coca-Cola, Pepsi, HSBC, Nokia, Google ja Intel, ovat asettuneet kaupunkiin ja vaikuttaneet merkittävästi sen talouskasvuun. Kaupungista löytyy lukuisia ostoskeskuksia, pilvenpiirtäjiä, golfkenttiä, ylellisiä kaupunginosia ja suuria vartijoiden armeijoita. Toisin kuin varakkaammilla alueilla, ympäristössä on kuitenkin marginaalisia kaupunginosia, joissa peruspalvelujen puute on enemmän kuin ilmeistä.
Vaikka yritykset ovat edesauttaneet suurta kehitystä, kuten aiemmin mainitsimme, sosiaaliset erot ovat vahvat, unohtamatta, että saastuminen on yksi vakavimmista ongelmista, joita Gurgaonin on kohdattava. Ja maaliskuussa 2019 Greenpeacen ja IQ Air Visualin toimittamien tietojen mukaan Gurgaonia on pidetty saastuneimpana kaupunkina maailmassa.
Anarkokapitalistisen kokemuksen alkuperä
Mutta ymmärtääksemme, mitä Gurgaonissa tapahtuu, palataan ajassa taaksepäin ja palataan tämän anarkokapitalistisen kokemuksen alkuperään.
1970-luvulla Gurgaon oli maatalouskaupunki, mutta DLF-yrityksen johtajalla kiinteistöyrittäjällä Kushal Pal Singhilla oli erilainen suunnitelma tälle merkityksettömälle kaupungille. Monien mielestä Singh oli hullu, koska Gurgaonissa ei ollut muuta kuin kivinen maa, puhumattakaan tiedonsiirtoreittien puuttumisesta ja teollisesta läsnäolosta.
Vuonna 1979 Kushal Pal Singh oli jo ottanut DLF-yhtiön ohjat apopoikaltaan. Tuolloin julkinen sektori hallitsi kaupunkien kehitystä ja kasvua. Tätä valvontaa ei kuitenkaan ollut olemassa sellaisissa paikoissa kuin Gurgaon, jossa Singh takavarikoi 3500 hehtaaria.
1990-luvun alkuun asti Intian kehitys oli hidasta. Vaikka Maruti-Suzuki-autoyritys oli asettunut Gurgaoniin, kasvu oli vielä tekemättä. Vastaus tuli amerikkalaisen General Electric -yrityksen laskeutumisesta. Tämä johti lukuisten yritysten saapumiseen ja kaupungin laajentamiseen. General Electricin esimerkin mukaan monet yritykset turvautuivat ulkoistamaan lukuisia palveluita.
Paikallishallinnon puuttuessa yritykset alkoivat kehittää tärkeitä hankkeita. Haryanan kaupunkikehitysviranomainen ei kuitenkaan kyennyt pysymään yksityisten yritysten kovassa tahdissa. Siten julkisen ja yksityisen sektorin välille syntyi kuilu. Tässä yhteydessä yritykset loivat omat saarensa kaupunkiin.
Kehitys yksityisten yritysten käsissä
Infrastruktuurin puutteen vuoksi monet yritykset ovat kohdanneet tämän haasteen. Ne ovat ne, jotka rakentivat teitä, porasivat kaivoja ja asentivat omat generaattorit virrankatkaisujen ratkaisemiseksi.
Perinteisesti julkiset palvelut ovat olleet yksityisten yritysten vastuulla. Todisteena tästä ovat palomiehet, jotka jätettiin DLF-kiinteistöyhtiön käsiin. Intian viranomaisilla ei ole tulipalon sammuttamiseen tarvittavia hydraulisia alustoja, jos tulipalo sattuu yhteen Gurgaonin pilvenpiirtäjistä.
Myös julkisten liikennepalvelujen puuttuessa työkeskukset tarjosivat jaetut ajoneuvot työntekijöidensä saataville.
Yksi anarkokapitalismin periaatteista on laki ja järjestys. Siten tässä opissa väitetään, että yksityiset yritykset voivat tarjota turvallisuus- ja oikeuspalveluja. Tämä onnistuu täydellisesti Gurgaonissa. Tästä syystä kaupungissa on lukuisia yksityisiä vartijoita.
Siksi Intian hallintojen on katsottu olevan avoimia, korruptoituneita ja tehottomia. Jos palvelusta tai infrastruktuurista puuttui, yritys ilmestyi nopeasti ratkaisemaan sen.
Gurgaonissa odottavat haasteet
Kaikki, mikä kimaltelee, ei ole kultaa. Mikään ei ole täydellistä, ja on asioita, joita yksityinen aloite ei ole onnistunut ratkaisemaan, kuten pilaantuminen, viemärijärjestelmän puuttuminen, maanalaisten vesilähteiden liikakäyttö ja juomaveden ongelmat.
Julkisen sektorin roolista muistutamme, että anarkokapitalismi panosti vedonlyöntiin sen tukahduttamiseksi taloudellisena tekijänä. Tätä ei tapahdu Gurgaonissa, koska vuodesta 2008 lähtien on ollut paikallishallinto, joka on yrittänyt vastata infrastruktuuriongelmiin ja joka on alkanut kerätä veroja, mikä ei sovi anarkokapitalismin teesien kanssa.
Joka tapauksessa Gurgaonin kokemus on esimerkki, joka herättää mielenkiintoisia pohdintoja yritysten roolista alueen kehityksessä, valtion puuttumisesta sekä julkisen sektorin ja yksityisten yritysten välisestä tasapainosta.