Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on protektionistista kauppapolitiikkaansa jatkaessaan valinnut tullien käyttöönoton kiinalaisille tuotteille. Kiinasta he ovat valmiita taistelemaan Yhdysvalloista tulleilla tuotteilla.
Yksi suurimmista taloudellisista tavoitteista, joka herättää eniten presidentti Trumpin huomion, on kaupan alijäämä. Toisin sanoen Trump pyrkii korjaamaan viennin ja tuonnin välisen negatiivisen eron. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tietysti kaksi tapaa toimia: yksi vaihtoehto on kannustaa kansallisten tuotteiden vientiä, kun taas toinen vaihtoehto on vähentää ulkomaisten tuotteiden tuontia.
Tariffien arsenaali
No, Trump, joka yrittää estää kiinalaisten tuotteiden pääsyn markkinoille, on valinnut tariffit, toisin sanoen vahvistamaan verot, jotka tekevät ulkomaisista tavaroista kalliimpia. Toisaalta Trump uskoo, että asettamalla tariffit hän pystyy vahvistamaan ja suojelemaan Yhdysvaltojen teräs- ja alumiiniteollisuutta. Yhdysvaltain hallitus haluaa hillitä Kiinan valtaa terästeollisuudessa, sillä Kiinalla maailman suurimpana teräksen tuottajana on huomattava ylijäämä, jota se voi viedä niin alhaisilla hinnoilla, että yhdysvaltalaiset yritykset eivät voi kilpailla.
Yhdysvaltojen tullien suurin isku olisi Kiina. Ja se on, että Trump ilmoitti, että uudet tullit, jotka Aasian jättiläinen joutuu kantamaan, ovat noin 60000 miljoonaa dollaria.
Tariffirajojen myötä kiinalaiset tuotteet kallistuvat eivätkä ole enää yhtä kilpailukykyisiä Yhdysvaltojen markkinoilla, minkä vuoksi Kiinassa ne ovat järkyttyneitä Yhdysvaltojen hallituksen protektionistisesta kauppapolitiikasta.
Joten nämä uudet tariffit näyttävät olevan klassinen kauppasodan aloitusase. Tämäntyyppiset sodat alkavat maan päätöksellä vahvistaa tariffit tai minkä tahansa muun tyyppiset esteet vapaakaupalle. Tässä tapauksessa Yhdysvaltain hallinto näyttää sytyttäneen konfliktin sulakkeen. Vastauksena maahan kaupan esteiden vahingoittama maa taistelee toimenpiteillä, kuten uudet tullit, kiintiöt ja hallinnolliset esteet. Tässä mielessä kiinalaisilla on käytössään koko arsenaali, jossa ei ole muuta eikä vähempää kuin tariffien asettaminen 128 amerikkalaiselle tuotteelle. Tällä hetkellä Kiinan vastaus on ollut varoitus, mutta jos tilanne pahenee, seuraukset voivat olla ankarat kansainväliselle kaupalle ja väestölle.
Kiinan tullien alaisten tuotteiden joukossa ovat viini, hedelmät, pähkinät, sianliha ja materiaalit, kuten alumiini. Yhteenvetona voidaan todeta, että näiden toimenpiteiden arvo olisi yhteensä 3 miljardia dollaria.
Kahden kolosin välisen kaupallisen sodan seuraukset
Mitä voisi tapahtua, jos kahden taloudellisen supervallan, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, välillä lopulta puhkeaa kauppasota? Jos kaikki tämä ei ole Trump-strategia neuvotteluvoiman saamiseksi, kansainvälinen kauppa kärsii todennäköisesti voimakkaasta takaiskusta. Näin käy, jos molemmat maat astuvat protektionistiseen kierteeseen, joka estää ulkomaisten tuotteiden pääsyn markkinoille, mikä lopulta aiheuttaisi taloudellisen toiminnan supistumisen. Edessämme olisi jatkuva iskujen vaihto. Itse asiassa jo näemme, että Kiinaa koskevien Yhdysvaltojen tullien edessä kiinalaiset aikovat vastata useampiin tulleihin.
Suurten häviäjien joukossa olisi amerikkalainen kuluttaja. Monissa tapauksissa ulkomaiset tavarat ovat halvempia kuin kotimaiset tuotteet, joten Yhdysvaltain kansalainen kääntyy tuontituotteiden puoleen. Trumpin ehdottamien tariffien myötä amerikkalaiset kuluttajat joutuvat kuitenkin jonkin verran ostamaan kotimaisia tuotteita, jotka eivät välttämättä ole korkealaatuisempia kuin ulkomaiset tavarat.
On huomattava, että työväenluokat turvautuvat suurelta osin tavaroiden ostamiseen ulkomailta. Nyt tariffi tekee ulkomaisten tuotteiden hinnoista kalliimpia, minkä vuoksi alemman ja keskiluokan kansalaisten ostovoima vähenee. Otetaan esimerkki Yhdysvaltain kansalaisen jokapäiväisestä elämästä. Teräksen ja alumiinin hintojen nousu johtaisi autojen, olutpurkkien hintojen nousuun tai jopa vaikuttaisi vertauskuvallisiin urheiluvälineisiin, kuten pesäpallomailaan.
Yhdysvaltain hallitus aikoo edistää kansallisia yrityksiä protektionismin avulla. Trumpin opinnäytetyön puolustajat, ulkomaisesta kilpailusta riisuttuina, amerikkalaiset näkisivät yritysten uudelleensijoittamisen vastaisena ja edistäisivät työpaikkojen luomista. Ainakin tämä on skenaario, jonka Yhdysvaltain hallinto kuvittelee paperilla.
Mutta ei pidä unohtaa, että globalisoituneessa maailmassa maat ovat taloudellisessa keskinäisessä riippuvuudessa. Tässä mielessä Peterson-instituutin ennusteiden mukaan 5 miljoonaa työpaikkaa menetetään kauppasotien seurauksena. Kiinaan ja Meksikoon vientiä harjoittavien yhdysvaltalaisten yritysten myynti laski merkittävästi, mikä tuhosi monia työpaikkoja.
Uskotaan, että Yhdysvaltojen yritysten suojaaminen tariffeilla auttaa niitä nousemaan taloudellisesti, mutta tämä vaikuttaisi negatiivisesti valmistusteollisuuteen. Raaka-aineiden, kuten teräksen ja alumiinin, verotettu 25% ja 10%, hinta nousee voimakkaasti, mikä nostaisi yritysten tuotantokustannuksia, joista voimme mainita Boeingin ja Fordin.
Raaka-aineiden, kuten teräksen ja alumiinin, hinnannousu johtaisi hintojen nousuun. Eurooppalaiset yritykset hyötyivät siis korkeammista kustannuksista, jotka yhdysvaltalaisten yritysten olisi kannettava. Erityinen tapaus, joka havainnollistaa tätä tilannetta, on se, että amerikkalaisen Boeingin lentokoneiden ostajat hankkivat lentokoneet eurooppalaisesta Airbusista. Toisin sanoen eurooppalaisten yritysten kilpailuasema olisi suurempi kuin Pohjois-Amerikan yhtiöiden.
Kaikesta ei ollut hyötyä eurooppalaisille yrityksille, koska Euroopan autoteollisuudella on tehtaita Meksikon kaltaisissa maissa, mikä ylläpitää myös kaupallisia jännitteitä Yhdysvaltojen kanssa. Ottaen huomioon vaikeudet viedä Yhdysvaltoihin, Volkswagenin, BMW: n tai Renault: n kaltaisilla yrityksillä olisi vaikea viedä vietäviä autoja Yhdysvaltain markkinoille.
Raaka-aineiden toimitusten osalta Kiina voi hyökätä myös kulutuselektroniikan kautta, mikä vaikuttaa kielteisesti suurten yritysten, kuten Applen, Intelin tai Qualcommin, tarjontaan. Ei pidä myöskään unohtaa kielteisiä vaikutuksia, joita raaka-aineiden hintojen nousulla olisi autoteollisuudelle, tuotantohyödykkeille ja ylellisyystuotteille.
Protektionistinen eskaloituminen tuo mukanaan kansainvälisen kaupan vähenemisen, mikä epäilemättä tuhoaisi logistiikka-alan yritykset, joilla on keskeinen rooli eri maiden välisessä kaupassa. Ei pidä myöskään unohtaa, että kansainväliseen kauppaan liittyvät palvelut rasittuvat.
Suurten edunsaajien osalta löydämme yritykset, joiden tuotantokeskukset sijaitsevat Yhdysvaltojen mailla ja jotka ovat riippuvaisia kyseisistä markkinoista. Tähän yritysryhmään kuuluvat lääkeyritykset, elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa.