Ruotsi on maa, joka etenee suuresti kohti rahatonta taloutta. Jos joku teeskentelee nauttineensa kahvia käteisellä, hän törmää kyltteihin, joissa lukee "Emme hyväksy käteistä". Vauras pohjoismainen kansa on onnistunut olemaan valtio, joka käyttää eniten luottokortteja ja digitaalisia maksuja.
Käteinen on loppumassa käytöstä. Seteleitä ja kolikoita käytetään vain alle 20 prosentissa pienyrityksissä tapahtuvista liiketoimista. Jos aiomme nousta bussiin ja meillä on vain käteistä, emme pääse määränpäämme. Pienyrityksiä johtavat henkilöt tai linja-autonkuljettajien ammattiliittojen edustajat väittävät, että käteismaksujen kieltäminen auttaa estämään varkauksia.
Maksuhakemusten laaja hyväksyminen
Jopa useimmat ruotsalaiset pankit ovat luopuneet fyysisestä rahasta. Tästä syystä tekniikka ja uudet maksujärjestelmät on otettu kansalaisten palvelukseen. Kaupalliset laitokset ovat jo asettaneet asiakkaiden saataville iZettle-tekniikan, joka mahdollistaa maksamisen luotto- ja maksukorteilla tabletin tai älypuhelimen kautta.
Toinen Ruotsissa yleisesti hyväksytty maksujärjestelmä on nimeltään Swish. Yli puolet ruotsalaisista käyttää Swishiä maksujen suorittamiseen. Swish estää kuluttajia joutumasta käymään pankkiautomaateissa ja tekee rahansiirrot mahdolliseksi. Swishin ansiosta rahaa voidaan siirtää turvallisesti muille sovelluksen käyttäjille ja kaikki älypuhelimen kautta. Perinteinen vastaus käteisen puuttumisesta ei ole tekosyy kaikkein tiukimmille.
Näiden maksujärjestelmien menestys johtuu Ruotsin väestön suuresta kiinnostuksesta uuteen tekniikkaan. Muita syitä näiden innovatiivisten maksusovellusten onnistumiseen ovat olleet se, että ruotsalaiset muodostavat pienen väestön, heillä on erinomaiset viestintäinfrastruktuurit ja heikko korruptio.
Liikkeessä olevan käteisen määrän vähentämistä Ruotsissa ei voida kiistää. Vuonna 2009 liikkeessä oli 106 miljardia kruunua, mikä on laskettu 65 miljardiin kruunuun vuonna 2016.
Toinen kiistaton tosiasia on, että Ruotsin kansalainen käyttää yhä vähemmän käteistä. Vuoden 2017 Insight Intelligence -tutkimuksen mukaan vain 25% ruotsalaisista myöntää maksavansa käteisellä vähintään kerran viikossa. Lisäksi 36% kyselyyn osallistuneista myöntää maksavansa kolikoilla ja laskuilla vain kerran tai kahdesti vuodessa.
Digitaalisten ja korttimaksujen suuntaus kasvaa edelleen, ja asiantuntijoiden mukaan käteismaksuista tulee vuonna 2020 marginaalinen maksutapa.
Haluttomuus kadottaa käteistä
Yksi huolestuttavista ongelmista Pohjoismaissa on kuitenkin niin kutsuttu digitaalinen kuilu. Tämä koskee iäkkäitä ihmisiä, koska heillä on enemmän vaikeuksia päästä uusiin maksutapoihin ja mukautua niihin.
Vanhusten lisäksi on muita ryhmiä, joilla on vakavia vaikeuksia korttimaksamisessa, muun muassa turistit ja maahanmuuttajat. Pankit eivät kuitenkaan näytä olevan liian huolissaan, koska ne eivät ole merkittävä osa liiketoimintaansa.
Toinen huolenaihe, joka vastustaa käteisen täydellistä katoamista, on suoja Ruotsin kansalaisten niin nopeasti hyväksymissä kyberhyökkäyksissä näissä maksujärjestelmissä.
Vaikka ruotsalaiset ovat hyväksyneet laajalti uudet maksutavat, useimmat ruotsalaiset eivät halua käteisen katoavan kokonaan.
Riksbank tai Ruotsin keskuspankki Pohjoismaiden korkeimpana rahaviranomaisena harkitsee puolestaan pankkien pakottamista toimittamaan käteistä asiakkailleen seuraten samalla tapaa, jolla digitaalisia maksutapoja kehitetään. Lopuksi Risbank harkitsee "e-kruununa" tunnetun digitaalisen valuutan käyttöönottoa, jota voitaisiin käyttää käteismaksujen täydentämiseen.