Elintaso on aineellinen hyvinvointi, joka ihmisellä on, eli määrä tavaroita ja palveluja, jotka hänellä on ja / tai voi hankkia. Tämä riippuu suoraan tulotasostasi.
Elintaso voidaan ymmärtää myös yksilön kykynä tyydyttää aineelliset tarpeet. Tätä voidaan analysoida paitsi palkkauksen lisäksi myös saadun koulutuksen laatuun, terveyden saatavuuteen, niiden tuntien määrään, jotka on tehtävä päivässä kulujen kattamiseksi.
On kiistatonta, että väestön elintaso on yleensä noussut ajan myötä. Yhä useammat ihmiset pääsevät esimerkiksi peruspalveluihin ja koulutukseen. Tämä johtuu lähinnä tieteen ja tekniikan kehityksestä.
Elintaso vaihtelee kuitenkin maittain ja alueittain. Esimerkiksi, jos verrataan Eurooppaa Afrikkaan, voimme nähdä, että ne ovat hyvin kaukaisia todellisuuksia muun muassa aliravitsemuksen tason, korkea-asteen koulutuksen saatavuuden suhteen. Mutta jopa suurkaupungeissa on aukkoja. Esimerkiksi joissakin New Yorkin kaupunginosissa mediaanitulotaso on korkeampi kuin muissa.
Indikaattorit, jotka mittaavat elintasoa
Elintaso voidaan osoittaa todistetulla bruttokansantuotteella (BKT), joka voidaan laskea henkilöä (henkeä kohden) arvioitaessa keskimääräistä tuloa henkilöä kohti.
Samoin ostovoimapariteetti (PPP) on taloudellinen indikaattori, jolla verrataan elintasoa eri maiden välillä ottaen huomioon BKT asukasta kohti kunkin maan tavarahinnoissa. Tässä tapauksessa analysoidaan paitsi tulot myös se, mitä henkilö pystyy hankkimaan sen avulla.
Toinen indikaattori, joka mahdollistaa elintason epäsuoran mittaamisen, on pitkäikäisyys, koulutuksen saatavuus ja köyhyysindeksi.
Ero tason ja elämänlaadun välillä
Ero tason ja elämänlaadun välillä on se, että edellinen viittaa vain aineelliseen hyvinvointiin. Toinen viittaa kuitenkin muihin subjektiivisempiin kysymyksiin, kuten henkiseen, sosiaaliseen ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin.
Voimme sitten sanoa, että elämänlaatu on laajempi käsite, joka näkyy paremmin indikaattoreissa, kuten inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), joka on syntynyt Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) käsistä.
Meidän on myös otettava huomioon, että se, että henkilöllä on kalliita tavaroita, ei tarkoita, että hänellä on korkea elintaso, ainakaan lopullisesti. Tällainen omaisuus on saatettu hankkia suurilla veloilla, ja jos henkilö esimerkiksi menettää työpaikkansa, hänen taloudellinen vakautensa saattaa olla vaarassa.