Kokonaislaatujohtaminen tunnetaan yrityksen johtamisstrategiana, joka koostuu laadun käsitteen tutkimisesta ja arvioinnista tuotantoprosessin jokaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on jatkuvasti parantaa tarjottuja tavaroita ja palveluja ja saavuttaa suurempi asiakastyytyväisyys.
Toinen tapa ymmärtää tämä käsite on mekanismeja yrityksen prosessien ja ihmisen työn tutkimiseen ja seuraamiseen. Sitä kutsutaan myös englanninkielisen käännöksensä kautta: Total Quality Management (TQM).
Kokonaisuuden nimellisarvo on ymmärrettävä siitä näkökulmasta, että strategiassa vaadittu ja arvioitu laatu sisältää sekä yrityksen että siinä toimivan ihmisryhmän eri tasot ja elementit. Toisin sanoen laadun etsiminen vallitsee kussakin organisaation eri prosessissa.
Tämä konsepti syntyi 50-luvulla Japanin teollisuuden toimesta, vaikka Harvard Business Review -lehdessä julkaistun tutkimuksen ansiosta se nautti laajentumisestaan ja suuremmasta tunnustuksestaan vuodesta 1983 lännessä.
Kun otetaan huomioon perusidea, jolla tämä konsepti luotiin, kaikkien yrityksen jäsenten ja osien on keskityttävä ja keskityttävä edistämään ja takaamaan laadun jatkuva parantaminen.
Vaikka tämä strategia on luotu liiketoiminnan kannalta, monet erityyppiset organisaatiot ovat soveltaneet sen kohtia prosessiensa parantamiseksi.
Kokonaislaatuisen hallintajärjestelmän saavutukset
Hyvällä kokonaislaadunhallintajärjestelmällä saavutetaan:
- Korkeampi kuluttajien / asiakastyytyväisyys.
- Tuottavuuden ja voittomarginaalien kasvu.
- Yrityksen eri prosessien ja osastojen suurempi yhteenkuuluvuus ja koordinointi.
- Resurssien käytön optimointi ja yrityksen kustannusten, eli tehokkuuden, vähentäminen.
Kokonaisen laadunhallinnan seuraukset
Yritysten, jotka toteuttavat tämän strategian, ei pitäisi rajoittua pelkästään positiivisten taloudellisten tulosten saavuttamiseen.
Taloudellisen hyödyn luominen ei ole yhtenäinen tavoite, koska laadusta puhuttaessa on muitakin seikkoja. Potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen tarjoamalla tiettyjä tavaroita ja palveluja kulkee käsi kädessä yrityskuvan rakentamisen, yritysten sosiaalisen vastuun, erityisen yrityskulttuurin ja työntekijöiden erityiskoulutuksen kanssa.
Tässä mielessä tämän strategian soveltaminen edellyttää jatkuvaa sopeutumista. Tämä koskee muutoksia alalla, jolla yritys osallistuu, ja ottaen huomioon taloudellinen, sosiaalinen, taloudellinen tai teknologinen konteksti.