Virallisten tilastojen mukaan Kiina on ainoa maa maailmassa, jonka bruttokansantuote (BKT) on kasvanut vuonna 2020. Mikä on tämän ilmiön syy?
Kiinan kansallisen tilastolaitoksen (Kansallinen tilastotoimisto) Aasian maan bruttokansantuote kasvoi 2,3 prosenttia koko edellisen vuoden.
Tämä kasvu on jyrkässä ristiriidassa maailman suurimpien talouksien supistumisen kanssa COVID-19: n vuoksi, varsinkin jos katsomme, että pandemia syntyi juuri Kiinassa.
Joten miten voimme ymmärtää tämän kasvun maailmanlaajuisen kriisin aikana?
Erilainen talous
"Ensimmäinen asia, joka on pidettävä mielessä, on se, että Kiinan talous on nykyään hyvin erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten."
Ensimmäinen asia, joka on pidettävä mielessä, on se, että Kiinan talous on nykyään hyvin erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten. Tänä aikana maa on integroitunut yhä enemmän kansainvälisiin kauppaverkostoihin, erityisesti siirtämällä teollisuusprosesseja Euroopasta ja Yhdysvalloista. Tällä tavoin, vaikka se onkin edelleen valtion hyvin säänneltyä taloutta, sillä ei ole juurikaan tekemistä muiden kommunististen maiden, kuten Kuuban tai Pohjois-Korean, autarkiseen eristämiseen.
Todiste tästä on viennin näkyvyys, jonka osuus vuonna 1960 oli vain 4,31% BKT: stä ja viime vuosina vakiintunut koskemaan 19%: a Maailmanpankin tietojen mukaan. Voimme havaita myös samanlaisen kehityksen tuonnissa, jonka perusteella voimme päätellä, että Kiinan talouden avoimuus maailmalle on kasvanut huolimatta protektionististen käytäntöjen, kuten valuuttakurssiinterventioiden tai ulkomaisten investointien valvonnan, ylläpidosta.
Itse asiassa, jos kvantifioimme kaupan avoimuuden tuonnin ja viennin summana suhteessa BKT: hen, samojen lähteiden mukaan näemme, että vuonna 2019 tämä muuttuja Kiinassa (35,65%) ylitti jo Yhdysvaltojen (26, 31%) ). Vaikka se ei ole täydellinen indikaattori, tämä kehitys mainitussa indikaattorissa, joka mittaa kaupan painoarvoa suhteessa BKT: hen ja siten sen kaupan avoimuuteen, voi antaa meille aihetta olettaa, että Kiinan talous on yhä enemmän yhteydessä maailmantalouteen.
Toinen huomioon otettava tekijä on, että jakautuminen kolmen suuren talouden sektorin välillä on erilainen Kiinassa verrattuna Japaniin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Ensinnäkin maataloudella on suurempi painoarvo kuin kehittyneissä maissa keskimäärin, sillä se työllistää 25,36% työllisestä väestöstä ja tuottaa tuotantoa, joka edustaa 7,11% BKT: stä (tiedot vuodelta 2019). Muistakaamme, että nämä samat arvot euroalueella olivat samana vuonna 2,88% ja 1,55%.
Myös valmistussektorilla on suurempi rooli kuin muissa suurissa talouksissa. Jos Kiinassa näiden toimintojen tuottama tuotanto oli 27,17% BKT: sta, euroalueella se oli 14,27% ja Yhdysvalloissa vain 11,26%.
Päinvastoin, joillakin palvelualan toiminnoilla, kuten vapaa-ajan tai matkailun, on vähemmän suhteellista merkitystä maailman BKT: ssä. Kaikki tämä tarkoittaa, että ympäri maailmaa toteutetuilla sosiaalisilla etäisyystoimilla on ollut erilainen vaikutus Kiinan talouteen kuin muissa suurissa talouksissa.
Kasvavat ja kriisit
"Pandemia on johtanut jyrkkään muutokseen kuluttajatottumuksissa ympäri maailmaa, ja Kiinan teollisuus on pystynyt vastaamaan kuluttajien uusiin tarpeisiin."
Maatalouden vaikutukset eivät ole vain olleet vähäisiä, mutta ala on jopa laajentunut enemmän kuin koko talous 3 prosentin kasvulla. Kuten muissa maissa on tapahtunut, monien tuotteiden kysyntä on vakaa (erityisesti kotimaiseen kulutukseen liittyvä) ja helpompi toteuttaa etäisyystoimia, mikä on vähentänyt pandemian vaikutusta toimintaan. Kiinan tapauksessa voisimme ehkä lisätä lisätekijänä sen tosiasian, että suuri osa maataloustuotannosta riippuu suhteellisen vähemmän kansainvälisestä kysynnästä, koska suuri osa siitä käytetään maailman väkirikkaimman maan ruokintaan.
Teollisuus puolestaan osoittaa suurempaa ulkoista avoimuutta, eikä sitä sen vuoksi ole vapautettu maailman talouden kohtaamista vaikeuksista; vaikka tämä ei ole estänyt häntä kasvamasta. Syynä on se, että vaikka aktiviteetti laski jyrkästi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, on sen jälkeen tapahtunut elpymistä useilla aloilla.
Nämä pandemian edistämät toiminnot sisältävät lääketieteellisiin tarvikkeisiin (naamiot, käsineet, kylpytakit jne.), Mutta myös elektroniikkalaitteisiin liittyviä tuotteita, joiden kysyntä on hyötynyt etätyöstä. Toinen positiivinen tekijä Kiinan teollisuudelle on ollut verkkokauppojen lisääntyminen paikallisten yritysten vahingoksi, koska monilla suurilla verkkokaupan jakelijoilla on toimittajia Kiinassa.
Voisimme siis sanoa, että pandemia on johtanut voimakkaaseen muutokseen kuluttajatottumuksissa ympäri maailmaa ja että Kiinan teollisuus on pystynyt vastaamaan muiden maiden kuluttajien uusiin tarpeisiin. Viimeisimmät BKT-tiedot ovat selkeä osoitus tästä ilmiöstä: teollisuus on kasvanut 2,4 prosentilla vuodessa, ja mikä vielä yllättävämpää, IT-alan kehitys osoittaa, kuinka se on kasvanut 16,9 prosenttia.
Toisaalta palvelusektoriin on kohdistunut enemmän vaikutuksia, ja hotellialan johto laski -13,1%: lla. Myös vähittäismyynti on laskenut viime vuonna (-1,3%), mutta kuten olemme kommentoineet, näiden toimintojen suhteellinen painoarvo BKT: ssä on pienempi kuin muiden kehittyneiden maiden, mikä on auttanut lieventämään vaikutusta koko talous.
Syyt optimismiin?
"Vaikka se on positiivinen luku, niin negatiivista kasvulukua ei ole ollut vuodesta 1976, jolloin BKT supistui 1,57%."
Ensi silmäyksellä nämä tiedot näyttävät antavan riittävän syyn vahvistaa, että Kiinan talouden näkymät uudella vuodella ovat selvästi myönteiset. On kuitenkin myös muita tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa näiden säännösten noudattamista. Ensinnäkin, vaikka onkin myönteistä, että BKT on pystynyt kasvamaan vuonna 2020, ei pidä unohtaa, että se on tehnyt niin hyvin matalalla nopeudella maassa, jossa keskimääräinen kasvu viime vuosikymmeninä on ollut noin 7 prosenttia. Itse asiassa tällaista negatiivista lukua ei ole kirjattu vuodesta 1976, jolloin BKT supistui 1,57 prosenttia.
Toisaalta viime vuosikymmeninä Kiinan talouspolitiikan yhtenä tavoitteena on ollut pitää kasvu yli 8 prosentissa vuodessa, koska perinteisesti on katsottu, että tämä taso oli vähimmäistaso, joka tarvitaan vuosittain miljoonien uusien työntekijät, jotka tulevat työmarkkinoille tai muuttavat maaseudulta kaupunkiin. Nykyään väestörakenteen hidastuminen saattaa ehkä osittain laskea tätä vaatimusta, mutta missään tapauksessa ei pidä olettaa, että 2–3 prosentin hinnat, jotka olisivat hyvin myönteisiä Euroopassa tai Yhdysvalloissa, voisivat vaikuttaa niin myönteisesti suuriin nouseviin yrityksiin maailman talous.
Lopuksi on myös tietty epävarmuus Yhdysvaltojen kanssa käydystä kauppasodasta. Kuten olemme keskustelleet aiemmissa viesteissä, protektionistinen käänne Yhdysvaltojen talouspolitiikassa näytti olevan Trumpin hallinnon tunnusmerkki, mutta Bidenin voiton ei tarvitse välttämättä olla muutos tässä suhteessa. Päinvastoin, maan uusi presidentti sisällytti vaaliohjelmaansa "Made in America" -suunnitelman, sarjan toimenpiteitä kansallisten tuotteiden asettamiseksi etusijalle, mikä voisi edelleen laajentaa tätä vahingollista konfliktia.
Lyhyesti sanottuna Kiinan talouden tulevaisuutta on melkein yhtä vaikea ennustaa kuin pandemian kehitys, joka on muuttanut maailmaa vain yhden vuoden aikana. Joka tapauksessa ei ole epäilystäkään siitä, että joidenkin kriisimaiden ja toisten toipumiseen, lukuisien hallitusten laatimien elvytyssuunnitelmien sekä Valkoisen talon muutoksen ja suurkaupungin Donald Trumpin lähdön myötä uusi talouspanoraama avautuu. jossa Aasian jättiläisellä on maailman toiseksi suurin talous, ratkaiseva rooli.