Lokakuun 1. päivänä oli 70 vuotta Kiinan kansantasavallan julistamisesta Mao Zedongin johdolla. Näiden 70 vuoden aikana Kiinan talous on yhdistänyt kapitalismin ja kommunismin elementit.
Kuka aikoi sanoa, kun Kiinan kansantasavalta perustettiin vuonna 1949, että maa kiistäisi Yhdysvaltojen taloudellisen hegemonian ja että se rekisteröisi näyttäviä talouskasvulukuja?
Maosta taloudelliseen ja poliittiseen avoimuuteen
Varhaisessa vaiheessa Mao pyrki teolliseen kehitykseen, kun yksityisomistus lakkautettiin ja maatalous kollektivoitiin. Toinen painopiste on se, että talous oli järjestetty viisivuotissuunnitelmiin. Nämä "suureksi harppaukseksi" (1958-1961) kutsutut politiikat eivät kuitenkaan olleet tehokkaita ja esiintyi vakavia puutteita, jotka aiheuttivat miljoonien kiinalaisten kuoleman nälkään.
Kiinan kommunismissa oli 1960-luvulla kaksi virtausta. Yksi niistä oli maolaisuus ja virallisuus, kun taas toinen, maltillisempi luonne, oli sitoutunut talouden suurempaan vapauttamiseen. Silloin Mao käynnisti kiistanalaisen "kulttuurivallankumouksen", mobilisoimalla nuoret kiinalaiset (punakaartin) asettamaan maolaista ajattelua. Ja Maon seuraajien mukaan porvarillinen ajatus oli poistettava.
Päinvastoin, muutosvaihe tuli 1970-luvulla, kun Deng Xiaoping tuli valtaan. Niinpä he valitsivat talouden nykyaikaistamisen, tiettyjen vapaiden markkinoiden osien käyttöönoton ja avaamisen kohti Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Japania.
Tämä avausprosessi johtaisi kaupallisten suhteiden luomiseen muiden maiden kanssa, kun ulkomaiset investoinnit tulisivat Kiinaan suurilta yhdysvaltalaisilta yrityksiltä, kuten Boeing, McDonald’s ja Coca-Cola.
Kiinan talous alkoi yhdistää sosialismin piirteet kapitalismin elementteihin. Tällä tavoin kansainvälinen avoimuus ja talouden vapauttaminen antoivat yli 850 miljoonalle kiinalaiselle mahdollisuuden jättää köyhyys taakseen Maailmanpankin tietojen mukaan.
1980-luvulla Maon maatalousjärjestelmä hylättiin, mikä paransi maatalouden tuottavuutta, kun väestö muutti kaupunkeihin. Kaikki tämä unohtamatta, että autonomiselle yrittäjyydelle annettiin vihreä valo.
Kiinan talous oli vähitellen siirtymässä kohti vapaita markkinoita avaamalla Shenzenin ja Shanghain pörssit vuonna 1990. Itse asiassa entinen presidentti Deng Xiaoping lausui varsin merkittävän lauseen vuonna 1992 ja sanoi "rikastu se" on loistava ”. Tämä tarkoitti siirtymistä vanhasta maolaisesta talousjärjestelmästä sosialistiseen talouteen, jolla on tärkeitä vapaiden markkinoiden piirteitä.
Kiinan asteittainen avaaminen antaisi tien Kiinan liittymiselle Maailman kauppajärjestöön (WTO) vuonna 2001, syrjäyttäen protektionismin ja liittymällä vapaakauppaan. Oikeus yksityisomistukseen tunnustettiin puolestaan jo vuonna 2004 Hu Jintaon ollessa presidentti, mikä oli täydellinen vallankumous maassa, jolla on merkittävä kommunistinen perinne.
Maailmantaloudellinen voima
Näiden 40 vuoden aikana kommunismin ja kapitalismin aikana Kiina, jolla on noin 1400 miljoonaa asukasta, on vakiinnuttanut asemansa maailman toiseksi suurimpana taloutena. Ainoastaan Yhdysvalloissa bruttokansantuote (BKT) on korkeampi. Itse asiassa vuonna 2017 Kiinan BKT oli arviolta noin 11 biljoonaa euroa.
Myös Kiinan pankkisektori osoittaa vahvuutensa, koska se on rikkain. Tässä mielessä on huomattava, että Commercial and Industrial Bank of China on pankki, jolla on eniten varoja maailmassa.
Kaupallisella tasolla Kiina on myös erittäin vankka. Jo vuonna 2013 se ylitti Yhdysvaltojen kaupan määrän ja on tällä hetkellä maailman johtava tuottaja ja viejä.
Toinen näkökohta, joka on otettava huomioon Kiinan talouskasvussa, on diplomatia. Ja Kiinalla on suuri vaikutusvalta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ei ole epäilystäkään siitä, että sijoituksesi ovat kriittisiä molemmilla maantieteellisillä alueilla.
Toisaalta Kiinan talous on asteittain modernisoitunut. Se ei ole enää jättiläinen esimerkiksi tekstiilialalla. Teknologia Huawei on toiseksi suurin matkapuhelinten valmistaja maailmassa ja on eturintamassa niin sanotussa 5G-tekniikassa. Puhumattakaan Lenovosta, maailman johtavasta tietokoneiden myynnistä.
Vireillä olevat näkökohdat
Kiinan taloudellisen kehityksen havainnollistavien tietojen lisäksi on muita vireillä olevia lukuja, jotka aiheuttavat edelleen epäilyjä. Me puhumme ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, viranomaisten tiukasta Internet-valvonnasta tai lehdistönvapauden puutteesta.
Huolimatta siitä, että Kiina antaa vaikutelman kapitalistisesta taloudesta, valtion väliintulo on edelleen hyvin läsnä. Luonnonvaroja hallinnoivat yritykset ovat siis valtion valvonnassa, ja vaikka yksityinen aloite on laillinen, yrittäjillä on vahva valvonta ja perusteelliset tarkastukset.
Tämä valvonta vaikuttaa myös pankkijärjestelmään, joka vaikuttaa siihen, kenelle luotot myönnetään, unohtamatta, että valtio voi myös päättää, kuka hankkii valuuttaa.
Kauppasota
Yksi Kiinan talouden nykyisistä haasteista on kauppasota Yhdysvaltojen kanssa. Yrittäessään parantaa kaupan tasapainoa presidentti Trump on valinnut protektionististen toimenpiteiden joukon.
Juuri Kiinan talousjärjestelmällä, jota monet kutsuvat "valtion kapitalismiksi", on paljon tekemistä tämän kauppasodan kanssa. Tässä mielessä kiinalaiset yksityiset yritykset saavat lainaa julkisilta pankeilta ja saavat energiatukea valtion valvomilta yksityisiltä energiayhtiöiltä. Siksi Yhdysvalloissa esiintyy epäilyjä, joissa he väittävät, etteivät he kilpaile tasavertaisin ehdoin Kiinan kanssa.
Tästä syystä on niitä, jotka väittävät, että yksityisten yritysten tukeminen ei ole kapitalismia, joten vaikka Kiina on WTO: n jäsen, sitä ei ole vielä pidetty vapaana markkinataloutena.
Kapitalismin edut ja haitat
