COVID-19-pandemia toi Euroopan ja maailmantalouden pysähtymään. Ennennäkemättömän taloudellisen taantuman edessä EU: n talouden palauttamiseksi tarvitaan kiireesti suuria ponnisteluja. Tässä tulee esiin niin sanottu jälleenrakennusrahasto.
Kun Euroopan maiden BKT-tiedot laskevat valtavasti, tarvitaan talouden elvytyssuunnitelma. Tästä syystä Euroopan unionin jäsenmaat ovat kovan ja pitkän neuvotteluprosessin jälkeen sopineet 750 000 miljoonan euron jälleenrakennusrahaston perustamisesta.
Nyt herää monia kysymyksiä. Kuinka varat jaetaan? Ketkä ovat eniten apua saavat maat? Onko ehdollisuutta?
Mikä on jälleenrakennusrahasto ja minkä tyyppistä apua se tarjoaa?
Aloitetaan selittämällä, mistä uudelleenrakennussuunnitelma koostuu. Ensinnäkin rahaston kokonaismäärä on 750 000 miljoonaa euroa, joka jaetaan vuosien 2021 ja 2027 välillä. On huomattava, että rahoituksen saamiseksi Eurooppa turvautuu lainojen liikkeeseenlaskuun.
Tämän rahaston puitteissa on kuitenkin mahdollista erottaa kahden tyyppinen tuki jäsenvaltioille. Puhumme suorasta avusta ja lainoista. Näin ollen 390 000 miljoonaa on käytettävissä avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, kun taas loput 360 000 miljoonaa on lainoja.
Kyseessä on tuki investointien ja uudistusten rahoittamiseen etenkin maissa, joita pandemian dramaattiset taloudelliset vaikutukset ovat kärsineet eniten.
Eurooppalaisten hallitsijoiden suostumuksella odotetaan, että Euroopan jälleenrakennussuunnitelma voi tulla voimaan vuonna 2021. Oikeudellisista menettelyistä puuttuu kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin valtuutus, jonka on annettava vihreää valoa parlamentille. Euroopan velan liikkeeseenlasku.
Kuinka rahoitus saadaan?
Euroopan taloudellinen jälleenrakentaminen vaatii titaanista ponnistelua, koska puhumme jopa miljardööri-määristä. Ja velan rahoitus edustaa vain enempää kuin 4 prosenttia Euroopan unionin BKT: sta.
Siksi Eurooppa päättää laskea liikkeeseen velat, jotka taataan unionin talousarviosta. Juuri Euroopan velan erinomainen luokitus mahdollistaa rahoituksen saatavuuden matalilla koroilla.
Tällaisen jälleenrakennusrahaston rahoittamiseksi ei kuitenkaan käytetä vain velan liikkeeseenlaskua. Siksi muut tulonlähteet ovat erittäin todennäköisiä, kuten uusien verojen luominen (digitaaliset verot, transaktioverot tai ympäristöverot).
Varojen jakaminen
Yksi suurimmista kysymyksistä Euroopan kansalaisten mielessä on, kuinka varat jaetaan. No, 70% rahaston määrästä käytetään vuosina 2021--2022, kun taas loput rahastot ovat käytettävissä vuoteen 2023 mennessä.
Varoja jaettaessa otetaan huomioon eri maiden tärkeimmät taloudelliset indikaattorit. Tässä mielessä ensimmäisellä kaudella arvioidaan väestön koko, tiedot suhteessa bruttokansantuotteeseen ja vaikutukset työttömyyteen. Päinvastoin, toisessa osassa analysoidaan eri maiden taloudellista taantumaa vuosina 2020--2021.
Eurooppalaisten sitoumusten kunnioittaminen
Rahoituksen saaminen Euroopan unionilta edellyttää myös useiden sitoumusten ja velvoitteiden täyttämistä. Tällä tavoin Euroopan komissio valvoo, että rahoitusta pyytäneet valtiot toteuttavat sovitut uudistukset.
Jos Euroopan asettamia taloudellisia sitoumuksia ei noudateta, käyttöön otettaisiin mekanismi, joka tunnetaan nimellä "hätäjarru". Vakavan rikkomuksen sattuessa taloudellinen tuki keskeytetään jopa seitsemän kuukauden ajaksi. Juuri tänä aikana Euroopan johtajien tulisi kokoontua vastaamaan mahdollisiin rikkomuksiin.
Toinen erittäin tärkeä edellytys, johon nämä avustukset kuuluvat, on Euroopan lainmukaisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien tarkka kunnioittaminen.