Amerikan ennätys pakotteista ei ole uusi. Viime aikoina Trumpin johtama hallitus on asettanut uudet pakotteet, jotka jättävät Venezuelan talouden entistäkin arkaluontoisempaan tilanteeseen.
Yli vuosikymmenen ajan Yhdysvaltain hallitus on soveltanut sanktioita Venezuelan kansalaisiin ja Venezuelan hallitukseen vedoten vastuuttomiin käytäntöihin. Nämä seuraamukset sisältävät terrorismiin, huumekauppaan, ihmisoikeuksien loukkaamiseen, korruptioon ja ihmiskauppaan liittyviä seuraamuksia.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön mukaan yksityishenkilöille on tällä hetkellä 112 pakotetta, ja valtio on evännyt viisumit sadoilta kansalaisilta aiemmin raportoituun toimintaan liittyen.
Niinpä Trumpin hallinto ilmoitti 28. tammikuuta 2019 pakotteista Petróleos de Venezuela SA: ta vastaan, joka tunnetaan lyhenteellä PdVSA. Sanotaanpa sen määräämät pakotteet sen jälkeen, kun Donald Trump ilmoitti, että kansalliskokouksen presidentti Juan Guaidó tunnustettiin Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Täten Nicolás Maduron tunnustaminen maan lailliseksi presidentiksi lakkaa.
Pakotteiden alku
Vaikka Yhdysvaltojen sanktiot Venezuelan taloutta kohtaan näyttävät olevan jotain uutta, todellisuudessa ne eivät ole. Vuodesta 2006 seuraamuksia on sovellettu pääasiassa huumekauppaan ja terrorismiin liittyviin käytäntöihin. Yhdysvaltojen hallituksen mukaan Venezuelan hallitus ei toiminut yhteistyössä terrorismin torjunnassa ja ne estivät tämäntyyppiset liiketoimet.
Venezuelan viime vuosina koetun ankaran talouskriisin mukaisesti aseiden tuonti - Venezuela oli suurin aseiden tuoja Latinalaisessa Amerikassa vuosina 2009--2013 - Venezuela laski 83% kaudella 2014 - 2018 verrattuna edelliseen neljään vuoteen.
Tärkein kärsivä maa on ollut Venäjä, jonka 96 prosentin aseiden viennistä Venezuelaan on haihtunut.
Myöhemmin, vuonna 2017, Euroopan maiden ruorissa oleva Bryssel otti käyttöön myös sanktiot asekaupalle estääkseen sortamisen demokraattisina pidetyille mielenosoituksille. Tähän päivitettyjä pakotteita, koska niiden mielestä tilanne ei ole parantunut, se on edelleen heikentynyt.
Korruptio, ihmisoikeuksien loukkaaminen ja epädemokraattinen käyttäytyminen
Kohti vuosia 2014 ja 2015, vielä Obaman aikakaudella, Yhdysvaltojen mielestä epädemokraattisena käytöksenä, ihmisoikeusloukkauksena ja korruptioon liittyvänä seurauksena, se esti varoja ja kielsi viisumit tietyiltä johtajilta.
Obaman hallinto rajoitti viisumia ja jäädytti seitsemän Venezuelan kansalaisen omaisuuden. Seitsemästä kuusi kuului asevoimiin ja yksi oli syyttäjä. Sen sijaan Trumpin hallinto on lisännyt sanktioita 75 Venezuelan hallituksen jäsenelle ja asevoimien upseereille. Virkamiehiin kuuluu muun muassa Venezuelan keskuspankin (BCV) johtaja Nicolás Maduro, korkeimman oikeuden jäsenet ja ulkoministeri. Heillä kaikilla on varat jäädytetty.
Öljysektorille määrättävät seuraamukset ja rahoituksen estäminen
Elokuussa 2017 Yhdysvallat otti käyttöön sanktiot, jotka ovat vaikuttaneet Venezuelaan epäilemättä eniten. Donald Trump esti Venezuelan hallituksen, mukaan lukien PdVSA-yrityksen, pääsyn Yhdysvaltain finanssimarkkinoille. Tietenkin tietyin poikkeuksin, kuten mietinnössä todetaan, tarkoituksena minimoida Venezuelan väestöön kohdistuvat vaikutukset ja turvata Yhdysvaltojen edut. Poikkeuksia ovat:
- Venezuelan hallitus voi rahoittaa itsensä niin kauan kuin velan maturiteetti on alle 30 päivää.
- Petróleos de Venezuela SA (PdVSA) voi pidentää maturiteettia 90 päivään.
Ilman rahoitusta rahoitusmarkkinoilla, lukittujen tilien ollessa rajoitettu ja pääsy dollariin rajoitettu, Venezuelan maa on pakko luopua perustarpeista kuten sähköstä.
Maaliskuussa 2018, kun Nicolás Maduron hallitus yritti kiertää pakotteet krypto-valuutalla, joka tunnetaan nimellä Petro - öljyn tukema digitaalinen valuutta -, Yhdysvallat taas estänyt liiketoimet. Donald Trumpin mukaan "Petron" luominen ei ollut muuta kuin strategia dollareiden saamiseksi.
Tässä mielessä Venetsuelan öljytuotanto, joka edustaa maalle merkittävää tuloa, on laskenut historiallisen matalalle sen jälkeen kun ankarimmat taloudelliset pakotteet otettiin käyttöön. Tarkasteltaessa vuoden 1960 tietoja ymmärrämme, ettei Venezuela olisi koskaan tuottanut niin vähän öljyä viimeisen 60 vuoden aikana. Samaan aikaan Venezuelan paino öljynviejämaiden järjestön (OPEC) öljyn kokonaistuotannossa on pudonnut 9,8 prosentista vuonna 2009 4 prosenttiin vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.
Jos keskitymme hieman tavoitteeseen ja analysoimme kuukausitietoja, voimme nähdä, kuinka vaikka PdVSA: n pakotteilla on ollut epäilemättä vaikutuksia, öljyntuotanto oli jo vähentynyt aiemmin. Varsinkin vuosina 2006--2017, jolloin seuraamus määrätään PdSVA: lle, öljyntuotanto oli jo laskenut 22 prosenttia. Pakotteiden jälkeen pudotus on merkinnyt 60 prosentin vähennystä tuotannossa.
Yhdysvallat on vastuussa piirakan palasta, mutta missä määrin öljy vaikuttaa Venezuelaan?
Vuodesta 1980 saatujen tietojen perusteella voimme vilkaista Venezuelan talouskasvun ja öljyntuotannon painon välisessä suhteessa sen taloudessa. Tuotannon paino nousi 24 prosentista vuonna 2011 9 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Venezuelan talous ja öljyn osuus olivat laskeneet vuodesta 2012 lähtien. Jos tämä jatkuu, vuoden 2019 loppuun mennessä ottaen huomioon vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot öljyntuotannosta peso voi laskea jopa 7%.
Voiko öljy upottaa Venezuelan talouden?
Nähdäksesi, missä määrin öljytuotannon vaihtelut voivat vaikuttaa Venezuelan bruttokansantuotteeseen (BKT), olemme mitanneet suhdetta, joka on ollut viimeisten 40 vuoden aikana. Toisin sanoen mitä tapahtuu, kun tuotanto (mitattuna miljoonina dollareina ostovoimapariteetissa tai ostovoimapariteeteissa) kasvaa ja mitä tapahtuu, kun se putoaa.
Edellisestä kaaviosta voidaan tehdä kaksi selkeää johtopäätöstä. Yhtäältä öljytuotannon vaihtelut pystyvät selittämään historiallisesti 12 prosenttia bruttokansantuotteen (BKT) vaihtelusta. Tämä mitataan R: llä2. Mikä osoittaa, että öljy on tärkeää, mutta se on kaukana kaikesta. Samaan aikaan toinen johtopäätös osoittaa, että suhde on tietysti positiivinen. Se tarkoittaa, että BKT pienenee todennäköisemmin öljyntuotannon laskiessa ja BKT kasvaa todennäköisemmin tuotannon kasvaessa.
Regressiomallin mukaan bruttokansantuote kasvaa ceteris paribus -arvon mukaan 0,12 prosenttia jokaisesta 1 prosentista öljyntuotannon kasvusta (PPP-dollareina). Tai katsottuna tämän päivän näkökulmasta, jokaista öljyntuotannon 1 prosentin vähennystä (PPP-dollareina) kohden BKT laskee, ceteris paribus, 0,12%. Esimerkiksi jos öljyntuotanto kasvaa 10%, BKT: n arvioidaan kasvavan ceteris paribus -arvolla 1,2%. Vuodesta 2011 lähtien olemme laatineet kaavion siitä, missä määrin öljyntuotannon vaihtelut ovat vaikuttaneet bruttokansantuotteeseen mallin mukaan.
Malli on sanottava, koska sen esittämä sopeutustaso on hyvin pieni, se ennustaa erittäin huonosti. Ja se ennustaa hyvin huonosti, juuri siksi, että Venezuelan taloudellisen toiminnan kehitystä ei voida selittää yksinomaan öljyllä. Siksi on väärin ajatella, että PdVSA: ta koskevat pakotteet ovat syynä taloudellisen toiminnan laskuun.
Öljyn lisäksi Venezuelan hallitukselle määrättiin pakotteita. Venezuela on joutunut konkurssiin, koska se on teknisesti ja oikeudellisesti kyvytön rahoittamaan itseään markkinoilla. Toinen asia olisi keskustella Yhdysvaltojen Venezuelaa vastaan määräämien pakotteiden laillisuudesta, vaikka tämä ei kuulu talouden piiriin.
Ovatko Yhdysvaltojen Venezuelaa koskevat sanktiot laillisia?
Riippumatta siitä, mistä ajattelemme sanktioita, yksi asia on selvä: pakotteet ovat laittomia kansainvälisen oikeuden mukaan. Ainakin tämä osoittaa Amerikan valtioiden järjestön (OAS) peruskirja. IV luvun 19 ja 20 artiklassa sanotaan:
- 19 artikla. Millään valtiolla tai valtioiden ryhmällä ei ole oikeutta puuttua suoraan tai epäsuorasti mistä tahansa syystä toisen valtion sisäisiin tai ulkoisiin asioihin. Aikaisempi periaate kieltää aseellisen toiminnan lisäksi myös muunlaisen puuttumisen tai uhkayrityksen valtion persoonallisuuteen tai sen politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin.
- 20 artikla. Mikään valtio ei saa käyttää tai kannustaa luonteeltaan poliittisia tai taloudellisia pakkokeinoja pakottaakseen toisen valtion suvereenin tahdon ja saamaan siitä kaikenlaisia etuja.
Yhdysvallat allekirjoitti tämän sopimuksen, ratifioi sen ja talletti sen.