Käteissuhde on rahapolitiikan instrumentti, ja sen tavoitteena on taata niiden yksiköiden vähimmäislikviditeetti, joille sen on noudatettava varauksia.
Pakollisten varantojen noudattaminen määritetään varantotileillä olevien yhteisöjen rahavarojen keskiarvona kunkin päivän lopussa pitoajanjakson aikana.
ominaisuudet
Eurovoc - avainsanan vähimmäisvarantojärjestelmän tärkeimmät rahataloudelliset toiminnot Eurojärjestelmä ovat seuraavat:
- Vakauttaa rahamarkkinoiden korot. Keskiarvomekanismin avulla varmistetaan, että kassasuhde ylläpidetään keskimäärin, jotta yhteisöt voivat kohdata väliaikaisia likviditeettitarpeita.
- Edistetään rakenteellisen likviditeettialijäämän syntymistä tai laajentamista. Tämä auttaa Eurojärjestelmä lisätä kykyäsi toimia tehokkaasti likviditeetin tarjoajana.
Velvoitetut yhteisöt
Velvollisten osalta kaikki kansalliset luottolaitokset ja sellaisten luottolaitosten sivukonttorit, joiden kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa ja jotka ovat käyttäneet yhtenäisvaluuttaa, sisältyvät tähän. Päinvastoin, näille vyöhykkeelle sijoittautuneille luottolaitoksille kuuluviin euroalueen ulkopuolelle perustettuihin sivukonttoreihin ei sovelleta vähimmäisvarantoprosenttia.
Laskelma varannoista, jotka yhteisön on pidettävä, saadaan soveltamalla varantoihin perustuvaa kerrointa. Tämä perusta koostuu puolestaan kerätyistä talletuksista, joukkovelkakirjoista ja liikkeeseen lasketuista rahamarkkinainstrumenteista. Vaaditun vähimmäisvarannon kattavat varat muodostetaan yhdellä tai useammalla kansallisen keskuspankin varantojen tilillä ja ne ovat euroina.
Laskettavat velat käteissuhteessa
Euroopan keskuspankki Se voi soveltaa erilaisia kertoimia varantopohjaan ylittämättä EU: n neuvoston asetuksessa vahvistettua enimmäismäärää, joka on 10% laskettavista veloista.
EKP määrittelee kolme laskettavaa velkaa:
1. Varantopohjaan sisältyvät velat, joihin sovelletaan positiivista varantoprosenttia:
- Vaadittavat talletukset.
- Talletukset enintään kaksi vuotta.
- Saatavana enintään kahden vuoden varoitusajalla.
- Korkosijoitukset, joiden maturiteetti on enintään kaksi vuotta.
2. Varantopohjaan sisältyvät velat, joihin sovelletaan 0 prosentin varantoprosenttia:
- Yli kahden vuoden määräaikaistalletukset.
- Saatavana yli kahden vuoden irtisanomisajalla.
- Väliaikaiset siirrot.
- Kiinteätuottoiset arvopaperit, joiden maturiteetti on yli kaksi vuotta.
3. Varantopohjan ulkopuoliset velat:
- Velat muille vähimmäisvarantojärjestelmään kuuluville yhteisöille suhteessa EKP: hen ja osallistuviin kansallisiin keskuspankkeihin.
Varausten muodossa pidettävä määrä määritetään soveltamalla vastaavia kertoimia velkaryhmään. Yhteisöt vähentävät 100 000 euroa varantovelvoitteesta kussakin jäsenvaltiossa, jossa niillä on toimipaikka.
Varannot on pidettävä kansallisen keskuspankin tilillä EKP: n vähintään kolme kuukautta ennen vuoden alkua julkaiseman vakiintuneen kalenterin mukaisesti, jossa varantojen pitoajat määritetään.
Yhteisöjen hallussa oleville varastoille maksetaan keskimääräinen korko painotettuna kalenteripäivien lukumäärällä, joka saadaan laskemalla pitoajanjaksolla tärkeimpien rahoitustoimintojen marginaalikorko. Tarvittavan vähimmäismäärän ylittävästä varannosta ei makseta korvausta.
Pitoajanjaksolla t säilytetyille talletuksille maksettava palkkio (Rt) saadaan seuraavasta kaavasta:
Missä:
| Rt | Vähimmäisvarantojen pitämisestä maksettava palkkio pitoajanjaksolla t. |
| Ht | vähimmäisvarantojen keskimääräinen päivittäinen pito pitoajanjaksolla t. |
| nt | pitoajanjakson t kalenteripäivien lukumäärä. |
| rt | vähimmäisvarantojen hallussa pitoajanjakson t korvauksen tyyppi. Palkitsemisaste pyöristetään tavallisesti kahden desimaalin tarkkuudella. |
| i | pitoajanjakson t: n ensimmäinen kalenteripäivä. |
| MRi | Viimeisimmän pääomalainan marginaali korko laskettiin ennen kalenteripäivää i. |
Toimittaja suosittelee:
Käteissuhde
Kassasuhteen vaikutukset