Murtolajityypit ovat tapoja, joilla luvun jakaminen yhtä suuriksi osiksi voidaan luokitella.
Murtoluvut voidaan luokitella eri kriteerien perusteella. Esimerkiksi, mikä on ero osoittajan ja nimittäjän välillä tai myös kahden jakeen suhteen perusteella.
Toinen huomioitava seikka on, että murto-osaa voidaan yksinkertaistaa jakamalla sekä osoittaja että nimittäjä samalla numerolla.
Murtolukujen tyypit sen mukaan, mikä sen komponenteista on suurempi
Murtolukujen tyypit, sen mukaan, mikä sen komponenteista on suurempi, voidaan jakaa:
- Omat jakeet: Osoitin on pienempi kuin nimittäjä, kuten seuraavissa tapauksissa:
- Väärät jakeet: Osoitin on suurempi kuin murto-osan nimittäjä, kuten näissä esimerkeissä:
Murtolukujen tyypit niiden välisen suhteen mukaan
Kahden jakeen suhteen perusteella ne voidaan luokitella:
- Vastineet: Ne ovat niitä, joissa osoittajan ja nimittäjän välisellä jaolla on sama tulos, vaikka murto-osan osat ovat erilaiset. Esimerkiksi seuraavat yhtälöt vastaavat:
- Käänteinen: Kun yksi jae on yhtä suuri kuin toinen, vaihdetaan vain osoittaja nimittäjään ja päinvastoin. Siten molempien jakeiden tulo on yhtä suuri kuin yhtenäisyys, kuten seuraavassa tapauksessa:
- Vastapäätä: Yksi on yhtä suuri kuin toinen, vain merkin ollessa muuttunut. Heidän summa on yhtä suuri kuin 0.
Muun tyyppiset jakeet
Muunlaiset jakeet ovat:
- Desimaalimurtoluvut: Kun nimittäjä on 10: n moninkertainen eli se on yksikkö, jota seuraa nollia.
- Pelkistämättömät jakeet: Se tarkoittaa, että nimittäjällä ja osoittajalla ei ole yhteisiä jakajia. Siksi murto-osaa ei voida yksinkertaistaa. Voimme havaita seuraavia esimerkkejä:
- Yhtenäisyyttä vastaava murto: Kun osoittaja ja nimittäjä ovat samat, kuten seuraavissa tapauksissa:
- Seosjakeet: Niillä on osa, joka on kokonaisluku, ja heidän toinen osa on murto-osa, kuten näissä esimerkeissä:
Olisi selitettävä, että sekoitettu jae voidaan ilmaista sopimattomana jakeena. Muunnoksen tekemiseksi ensin kokonaisluku kerrotaan nimittäjällä ja siihen lisätään osoittaja. Tuloksena on siis väärän murto-osan uusi osoitin, joka pitää saman nimittäjän kuin sekamurtoluku. Katsotaanpa ensimmäisen esimerkkimme tapaus:
