Fordism on ketjutuotantojärjestelmä, jonka Henry Ford otti käyttöön vuodesta 1908.
Ensimmäisen mallin (Ford T) valmistamisen jälkeen, joka Ford-yhtiöllä oli suuri myyntimenestys, amerikkalainen liikemies päätti ottaa tämän tuotantojärjestelmän käyttöön kaikissa tehtaissaan. Vaikka fordismi alkoi panna täytäntöön 1900-luvun alussa, se alkoi vasta 1930-luvulla, kun se alkoi perustaa yleiseksi tuotantojärjestelmäksi. Vuodesta 1930 1970-luvulle se oli vallitseva järjestelmä tuotantojärjestelmässä.
Sen alkuperä johtuu taylorismin parantumisesta. Toisin sanoen fordismi on Taylorism, jota mekanisointi parantaa. Ford, toisin kuin Taylor, ottaa huomioon tuotannon ja työn kokonaisuutena, mikä yhdessä parantaa tuloksia.
Fordism onnistuu menemään pidemmälle ennen tämän tuotantojärjestelmän ominaisuuksien näyttämistä. Eri kirjoittajien mukaan fordismi ylittää taloudellisen alueen ja saavuttaa filosofisen ja poliittisen tason. Itse asiassa Ford itse sanoi, että yksi hänen tavoitteistaan oli muuttaa työväenluokka varakkaaksi. On huomattava, että tuottavuuden kasvu oli huomattavaa: se nousi 1800-luvun lopun 2 prosentista 1900-luvun puolivälin 6 prosenttiin.
Fordismin ominaisuudet
Seuraavassa näemme tärkeimmät ominaisuudet:
- Se perustuu ketjutuotantoon.
- Vähentää tuotantoon liittyviä kustannuksia.
- Tuotantoaika lyhenee.
- Se on erikoistunut työvoimaan pieniin ja hyvin spesifisiin prosesseihin.
- Poista työntekijän ajan joustavuus työssä.
- Hän ehdottaa työntekijälle palkankorotusta, jotta hän voi kuluttaa valmistamiaan tuotteita.
- Työn koneellistaminen.
- Asennus- tai kokoonpanoteipin käytön hyödyntäminen.
- Ammattitaitoisen työvoiman käyttö.
Fordismikriisi
29-vuotiaasta kriisistä huolimatta fordismi elää todella kukoistuksen 1970-luvulle asti. Sen kasvu sujui erityisen hyvin toisen maailmansodan jälkeen.
Työn koneellistaminen, kokoonpanoteippi ja kustannusten alentaminen löysivät rajoituksia. Jotkut sen ongelmista johtuivat kouluttamattomien työntekijöiden voiman lisääntymisestä sen huomattavan lisääntymisen vuoksi, tuotannon suuresta koosta johtuvien virheiden todennäköisyyden lisääntymisestä ja vaikeuksista sen toistamiseen muilla maantieteellisillä alueilla. Tähän voitaisiin lisätä myös työntekijöiden demotivaatio tehtävien yksitoikkoisuuden, prosessien suorittamisen epätasaisella ajalla ja yhä voimakkaammalla tuotantorytmillä.
Postfordismi ja toyotismi
Fordismin jälkeen syntyi kaksi uutta liikettä. Toisaalta postfordismi ja toisaalta Toyotaism. Postfordinismi eroaa Fordismista siinä, että koneet korvataan työntekijöillä, käytetään tietotekniikkaa ja tuotepohjainen lähestymistapa kohderyhmään. Toyotismi puolestaan väistyy massatuotannosta, rajoittuen tuotantoon vahvistettuaan myynnin.