Persianlahden yhteistyöneuvosto on ylikansallinen järjestö, joka koostuu kuudesta Lähi-idän maasta. Vuonna 1981 perustettu ryhmä yhdistää Saudi-Arabian, Omanin, Kuwaitin, Bahrainin, Qatarin ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana Lähi-itä oli alue, jota leimasi poliittinen epävakaus ja aseelliset konfliktit. Siitä on syntynyt Persianlahden yhteistyöneuvosto vuonna 1981.
Juuri vuonna 1979 Iranin ja Irakin välinen sota oli syttynyt, ja peläten Iranin vallankumouksen leviämisen muihin Lähi-idän maihin, yhteensä kuusi maata allekirjoitti liiton etsimään turvallisuutta. Se ei kuitenkaan ollut vain yhteistyöjärjestö sotilaallisissa ja turvallisuusasioissa. Persianlahden yhteistyöneuvosto kokoaa yhteen ryhmään samaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvia maita, joilla on vahvat kulttuurisidokset ja joilla on joukko yhteisiä taloudellisia ja kaupallisia tavoitteita.
Sisäinen organisaatio, turvallisuus ja puolustus
Sisäisestä organisaatiostaan on huomattava, että ylin viranomainen vastaa korkeinta neuvostoa. Tämä laitos pitää yhden kokouksen vuodessa, ja sillä on ministerineuvosto ja pääsihteeristö.
Persianlahden yhteistyöneuvoston olemassaolon ansiosta arabivaltioilla on ollut mahdollisuus luoda puitteet vuoropuhelulle, joka on antanut niiden ratkaista erimielisyydet alueellisissa kysymyksissä.
Sotilaallisissa kysymyksissä organisaatiolla on taisteluvoima, joka tunnetaan nimellä Peninsula Shield Force. Armeijan perustamisen syy on yksinkertainen: jos yhtä jäsenvaltiota vastaan hyökätään, muut tulevat sen avuksi.
Taloudellinen yhdentyminen
Taloudellisista yhteyksistä on huomattava, että ne kaikki ovat öljyn viejiä. Näille maille on ominaista riippuvuus mustasta kullasta suurena tulonlähteenä ja käytännössä ainoana luonnonvarana.
Taloudellisella tasolla jatkuen yksi suurimmista tavoitteista on saavuttaa suurempi taloudellinen yhdentyminen. Jos analysoimme Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden integraatiota, näemme, että ne ovat yrittäneet seurata Euroopan unionin jalanjälkiä.
Tällä tavoin jäsenvaltiot aloittivat sarjan neuvotteluja yhteisen valuutan käyttöön ottamiseksi. Taloudellinen yhdentyminen on kuitenkin aina monimutkainen prosessi ja vaatii suurta yksimielisyyttä. Todiste siitä, kuinka vaikeaa on päästä sopimuksiin, oli kyvyttömyys päästä kauppasopimukseen Euroopan unionin kanssa.
Huolimatta siitä, että Persianlahden yhteistyöneuvosto yrittää tuoda yhteen useita maita, joilla on yhteiset arvot, on merkittäviä ristiriitoja. Itse asiassa Saudi-Arabiaan kohdistuu epäilyjä, koska sen bruttokansantuote ylittää viiden muun maan BKT: n ja on siten organisaation suurin taloudellinen voima. Tästä syystä aina epäillään taloudellisia sopimuksia, jotka täyttävät paremmin Saudi-Arabian edut.
Erojen lisäksi Persianlahden yhteistyöneuvoston taloudellisessa integraatiossa on kuitenkin tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. Tässä mielessä on syytä huomata tulliliiton luominen. Tämä tarkoittaa, että Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltiot ovat luoneet yhteiset markkinat tavaroiden ja ihmisten vapaalla liikkuvuudella ja yhteisen kauppapolitiikan suhteessa kolmansiin maihin.
Samalla kun on vaikutusta kansojen välisten siteiden vahvistamiseen, on myös pyritty luomaan melko tasainen rahoitus, matkailu, teollisuus, maatalous ja resurssien hyödyntämistapa.
Toinen näkökohta, jota ei ole jätetty syrjään, on tieteellinen ala. Tästä syystä on toteutettu toimenpiteitä tieteellisten kompleksien luomiseksi ja tieteellisen kehityksen soveltamiseksi maatalous-, kaivos- ja teollisuustoiminnassa.
Vireillä olevat näkökohdat
Huolimatta tämän suuren arabimaiden välisen liiton olemassaolosta on olemassa uhkia, haasteita ja odottavia näkökohtia. Siksi on syvennettävä ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien parantamista unohtamatta, että palkkojen parantamisessa ja työntekijöiden oikeuksissa on edistyttävä. Tosiasia on, että Persianlahdella on tärkeä joukko ulkomaisia työntekijöitä (pääasiassa aasialaisia), joita käytetään hyväksi työhön.
Lopuksi, emme saa unohtaa kilpailua Iranin kanssa, jonka vaikutus Lähi-idässä nähdään uhkana Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden eduille.