Julkiset vaalit ovat teoria, joka yrittää selittää, miten viranomaiset tekevät poliittisia päätöksiä etsimään heidän henkilökohtaista hyötyään. Tämä sen sijaan, että optimoidaan yhteinen hyvinvointi.
Tämä tarkoittaa, että hallitsijat toimivat henkilökohtaisen edun perusteella. Tämä sen sijaan, että maksimoidaan edustamansa hyödyt.
Julkisen valinnan teoria antaa meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin, miten julkisen politiikan päätökset muotoillaan. Tällä tavalla agentit voivat kehittää tarkempia ennusteita.
Julkisen valinnan teorian alkuperä
James M. Buchanan kehitti alun perin julkisen valinnan teoriaa. Sen tarkoituksena oli kumota oletus, että poliitikot toimivat valitsijoidensa hyväksi. Siksi hän analysoi muuttujia tai kannustimia, jotka vaikuttavat viranomaisten päätöksiin.
Erityisesti Buchanan voitti vuoden 1986 taloustieteen Nobelin hänen panoksestaan julkisen valinnan teoriaan.
Julkisen valinnan teorian ominaisuudet
Julkisten vaalien piirteitä ovat:
- Osa metodologisesta individualismista, toisin sanoen, yksilöstä tulee relevantti analyysiyksikkö.
- Se tunnetaan myös nimellä "politiikka ilman romanssi-romaania".
- Se liittyy julkisen politiikan puitteissa sosiaalisen valinnan teoriaan. Tämä on matemaattinen likiarvo, joka yrittää selittää, miten yksilöllinen kiinnostus vaikuttaa äänestäjän päätökseen. Tämän tutkimuksen on kehittänyt ekonomisti Kenneth J.Arrow.
- Buchanan huomautti, että julkisen politiikan seuraukset on kannettava kaikille kansalaisille, ei vain viranomaisille.
- Edellisessä kohdassa mainittuun on lisätty, että julkiset varat kuuluvat kaikille veronmaksajille. Siksi Buchananin mukaan kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus käyttää oikeudellisia mekanismeja, joiden avulla he voivat seurata hallitsijoidensa päätöksiä.
Kontrasti yksityisen valinnan kanssa
Julkisen valinnan teorian avulla voimme tarkkailla, kuinka se eroaa yksityisestä valinnasta. Jälkimmäisessä tapauksessa päätös vaikuttaa vain sen tekevään yksilöön tai yhteisöön. Kuvitellaan esimerkiksi, että henkilö ostaa auton. Tämä päätös on vapaaehtoinen ja myyjän on hyväksyttävä kaupan ehdot.
Julkisissa päätöksissä kaikki veronmaksajat vastaavat kuitenkin kustannuksista. Oletetaan esimerkiksi, että hallitus ilmoittaa uuden moottoritien rakentamisesta. Sitten se järjestää tarjouskilpailun ja toimittaa toimiluvan yritykselle, joka perii tietullin osan työn rahoittamiseksi.
Edellisessä esimerkissä voimme nähdä, kuinka julkisen vallan poliittinen päätös, jolla varmasti oli väestöryhmän tuki, vaikutti yleensä kaikkiin uusittavalla tiellä liikkuviin kansalaisiin.