Tietolähteet ovat tietolähteitä. Nämä ovat pääasiassa kolme: ensisijainen, toissijainen ja kolmannen asteen lähde.
Tiedot voidaan jakaa eri lähteisiin riippuen heidän antamastaan tiedon määrästä tai tiedon tasosta, itse tiedoista sekä kyseistä tietoa tukevasta laitoksesta tai kirjoittajasta.
Tärkeimmistä lähteistä on syytä tuoda esiin ensisijaiset, toissijaiset ja kolmannen asteen lähteet. Tiedoista ja siitä, mistä ne on saatu, riippuen on kuitenkin muita luokituksia.
Tietolähteiden tyypit
Kuten sanoimme, tietolähteiden tyyppien joukossa on kolme päälähdettä. On kuitenkin huomattava, että sen lisäksi on muitakin tyyppejä, jotka on myös huomattava.
Ensisijainen lähde
Ensisijainen lähde sisältää alkuperäistä ja siten uutta tietoa. Nämä tiedot ovat esimerkiksi henkisen työn tulosta. Ensisijainen lähde sisältää siis tietoa, jota ei ole muutettu, tulkittu tai analysoitu. Toisin sanoen tietoa, joka on säilynyt ennallaan sen tuottamisen jälkeen.
Tämän tyyppistä tietoa löytyy usein akateemisista teoksista, kuten väitöskirja, diplomityö, kirja, patentit ja muut vastaavat. Lisäksi on tavallista löytää ensisijaisia lähteitä mm. Tietosanastoista, sanakirjoista, oppaista, bibliografisista lähteistä.
Kuvittele esimerkkien joukossa puhe, joka sieppaa Winston Churchillin virallisen elämäkerrallisen työn, jonka Churchill itse itse järjestää julkisessa tapahtumassa. Tämä puhe olisi saatu ensisijaisesta lähteestä.
Toissijainen lähde
Toissijainen lähde sisältää laajennettua tietoa ensisijaisen lähteen paljastamista tuloksista. Toisin sanoen kyseinen sisältö on luotu ensisijaisesta lähteestä. Se voi olla analyysi, arviointi tai jokin sisältö, joka liittyy meihin ensisijaiseen lähteeseen.
Toisin sanoen tämä sisältö altistuu viittaamaan sisältöön, joka on purettu ensisijaisesta lähteestä. Sen tavoitteena on siis osoittaa lähde tai paikka, josta voimme poimia tietoja ensisijaisesta lähteestä.
Kuvittele Financial Times -lehti ja artikkeli, jossa mainitaan sama Winston Churchillin puhe: "The Day Churchill lupasi verta, hikiä ja kyyneleitä". Tässä tapauksessa puhumme toissijaisesta lähteestä, joka, kuten mainittiin, viittaa ensisijaiseen lähteeseen.
Tertiäärinen lähde
Tertiäärinen lähde on sekoitus ensisijaisten ja toissijaisten lähteiden välillä. Toisin sanoen kolmannen asteen lähde sisältää tietoa, joka on peräisin ensisijaisista ja toissijaisista lähteistä. Tässä mielessä kolmannen asteen lähteen tarkoituksena on tarkentaa mainittua tietoa ja välittää se lukijalle tai tutkijalle.
Tämän tyyppinen fontti on vähiten yleinen. Se kokoaa yhteen ensisijaisista ja toissijaisista lähteistä kerätyt tiedot, puhdistaa ne ja paljastaa ne konsultointia varten.
Tämän tyyppistä tietoa löytyy hyvin yleisesti oppikirjoista, tietosanakirjoista tai Internet-portaaleista, joihin tietoja kerätään ja joista lähteet ovat peräisin. Yksinkertaisia akateemisia tehtäviä, kuten loppututkimusprojektia, voidaan myös pitää korkea-asteen lähteenä.
Muut tietolähteet
Tietolähteiden luokitteluun on niiden muodoista riippuen muita tapoja. Tässä on muita lähteitä, joita ei ole mainittu:
Yleinen lähde
Yleinen lähde tarjoaa erittäin laajaa tietoa monista hyvin erilaisista ja erilaisista käsitteistä. Samanaikaisesti tarjotaan tietoja historiallisista päivämääristä, muun liittyvän tiedon lisäksi.
Tämä koskee tietosanakirjoja, oppikirjoja, käsikirjoja jne.
Erikoislähde
Erikoislähde, toisin kuin yleinen lähde, tarjoaa tietoa tietystä käsitteestä tai tietystä tutkimus- tai tiedealasta.
Tämä koskee tietyn alan erikoistuneita tieteellisiä lehtiä, tietyn aiheen käsikirjoja tai erityisiä portaaleja, joista löytyy tutkittavaan aiheeseen liittyviä tietoja.
Digitaalinen fontti
Digitaalinen lähde on sellainen, jossa tieto paljastetaan ja siihen pääsee digitaalisen median kautta. Tämä koskee digitaalisia aikakauslehtiä, digitaalisia sanomalehtiä sekä muita sähköisiä portaaleja, joissa tarjotaan tietoa. Sen saavuttamiseksi tarvitsemme siis elektronisen laitteen, jonka avulla voimme sen hankkia.
Kuvitelkaamme Espanjan keskuspankin digitaalitalouden aikakauslehteä.
Teksti- tai kirjallinen lähde
Tekstilähde on se, jossa sen keräämät tiedot paljastetaan paperilla kirjoitettujen kirjoitusten ja tekstien kautta. Tämä koskee kirjoja, sanomalehtiä, käsikirjoja sekä kaikkia materiaaleja, jotka ovat fyysisessä muodossa.
Kuvittele Karl Marxin teos "Pääoma". Tämä olisi tekstilähde.
Paikallinen lähde
Paikallinen lähde on lähde, joka tarjoaa tietoa ongelmasta, joka on esiintynyt samassa paikassa kuin tiedot tarjoava lähde, ja joskus myös laitos, joka tukee sitä.
Kuvitelkaamme paikallista sanomalehteä Quitossa, Ecuadorissa, joka paljastaa kaupungissa tapahtuneen tapahtuman ja on tutkimuksen kohteena.
Kansallinen lähde
Se on lähde, jossa tarjotut tiedot ja niitä tukeva laitos integroituvat kansalliseen alueeseen. Toisin sanoen maassa, jossa tiedoissa ilmoitettu on tapahtunut.
Kuvittele espanjalainen sanomalehti, joka kertoo mitä Espanjassa tapahtui ja mitä tapahtui tutkimuksen kohteena.
Kansainvälinen lähde
Lähde, jossa tarjottavaa tietoa ja sitä tukevaa laitosta ei ole integroitu kansalliseen alueeseen. Eli he eivät ole maassa, jossa tiedoissa ilmoitettu on tapahtunut.
Kuvittele brittiläinen Financial Times -lehti, joka paljastaa Afrikassa tapahtuvan siirtomaa-ajan.
Lisää lähteitä
Kuten olemme kommentoineet, kuvattujen lisäksi on muitakin tietolähteitä, joita voidaan analysoida. Tärkeimmät ovat kuitenkin ensimmäisessä osassa mainitut, kun taas toiset sisältävät muita vaihtoehtoisia tapoja luokitella lähteet.
