Sosiaalinen markkinatalous on järjestelmä, joka puolustaa yksityisen aloitteen vapautta. Samalla se myöntää kuitenkin, että valtiolla on jonkin verran toimia väestön hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Toisin sanoen, sosiaalisessa markkinataloudessa taloudellinen vapaus yhdistyy ihanteisiin, kuten yhteiskunnan tasa-arvoiseen edistymiseen, jotta kaikki kansalaiset voivat nauttia vähimmäiselämän laadusta. Sosiaalisen markkinatalouden tavoitteena on korjata ns. Markkinapuutteet.
Voidaan ymmärtää, että sosiaalinen markkinatalous on kolmas tie kapitalismin ja sosialismin välillä. Tällä tavoin on kyse talouskasvusta, mutta myös oikeudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Taloustieteen periaatteetSosiaalisen markkinatalouden pilarit
Sosiaalisen markkinatalouden pilarit ovat pääasiassa:
- Yksityisalue: Valtion on kunnioitettava ja suojeltava yksityisomaisuutta.
- Kilpailunvapaus: Markkinaedustajien on oltava vapaita tekemään omat tuotanto- ja / tai kulutuspäätöksensä. Tämä on tehtävä, ellei kyseessä ole tavara tai palvelu, jota pidetään julkisena tarpeena ja johon olisi luotava riittävä sääntely.
- Henkilökohtainen vastuu: Ihmiset ja yritykset voivat tavoittaa taloudellista hyötyä vaikuttamatta kuitenkaan yhteiseen hyvään. Toisin sanoen yrityksen ei pitäisi esimerkiksi toimia ympäristöön vaikuttamatta ottamatta vastuuta seurauksista.
- Toissijaisuus: Valtion on kannustettava sellaisten tuotteiden tai palvelujen tuottamista tai toimittamista, joita pidetään välttämättöminä yhteisölle ja joita yksityinen sektori ei tarjoa. Jälkimmäinen voi tapahtua luonnollisten monopolien, kuten veden ja sähkön tapauksessa, joissa korkeat alkuinvestointikustannukset estävät kilpailijoiden pääsyä harvaan asuttuihin alueisiin.
- Suunnittelun ulkopuolinen tila: Toisin kuin keskussuunnittelu ehdottaa, hallituksen ei pitäisi päättää resurssien kohdentamisesta vaan pikemminkin markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta. Näin ollen hallituksen tulisi toimia vain toissijaisesti, kuten edellä selitimme.
Sosiaalisen markkinatalouden alkuperä
Alfred Müllen-Armack oli se, joka alun perin määritteli sosiaalisen markkinatalouden periaatteet 1940-luvulla, joten tätä järjestelmää alettiin soveltaa sodanjälkeisessä Saksassa, joka myöhemmin laajeni muihin maihin.
1900-luvun lopusta lähtien nämä ideat voidaan nähdä osittain heijastuneina maihin, joissa on hyvinvointivaltio, lähinnä Eurooppa.
Käytännössä on sovellettu sosiaalista markkinataloutta, joka antaa periaatteessa täyden vapauden yrittäjyydelle. Tietyille taloudellisille toimille määrätään kuitenkin erityissäännöksiä, tukia tai jopa toimitusta voidaan rajoittaa valtion toimesta (valtion monopoli), jotta voidaan varmistaa kyseisen tavaran tai palvelun tarjonta koko väestölle.
MarkkinatalousKapitalismin edut ja haitat
