Autarkia on itsenäisyyden ja täydellisen omavaraisuuden tilanne poliittisesti ja sosioekonomisesti. Näin ollen maa tai alue ei osallistu kansainväliseen kauppaan.
Eli alue autarkic tuottaa sisäisesti kaiken, mitä sen kansalaiset kuluttavat. Tällä tavoin sinun ei tarvitse ostaa tuotteita ulkomailta.
Autarkioiden muodostuminen on aina vastannut omavaraisuuden tavoitteeseen. Tämä tarkoittaa, että asukkaiden erilaiset vaatimukset on täytettävä paikan taloudellisella toiminnalla.
Käytännössä autarkinen tila on helppo tunnistaa suljetuksi taloudeksi. Sille on ominaista, että ei käydä kauppaa muiden maiden kanssa, eli tuontia ja vientiä rajoitetaan.
Toinen asiaankuuluva näkökulma autarkiaan on, että hallitus ohjaa maan talouselämää, hallitsee hintoja ja tuotantojärjestelmiä. Lisäksi viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan kulutustottumuksiin.
Autarkian edut ja haitat
Autarkinen järjestelmä on pääasiassa hyödyllinen tuottajaedustajille joillakin aloilla, jotka pitävät ulkomaista kilpailua uhkana.
Tässä mielessä tämän tyyppisellä omavaraisuuspolitiikalla pyritään usein edistämään ja kannustamaan tiettyjä paikallisia tai alueellisia teollisuudenaloja.
Maalla on kuitenkin hyvin vaikea kehittää kaikkia tavaroita ja palveluja, joita sen kuluttajat tarvitsevat. Vaikka pystyisikin, tuotantokustannukset voivat olla joillakin markkinoilla erittäin korkeat.
Historia on osoittanut, että äärimmäinen autarkia on utopia, koska nykypäivän maailmassa kansainvälinen kauppa on välttämätöntä. Lisäksi se mahdollistaa suhteellisten etujen käytön.
Toinen korostettava asia on, että valtionhallinnolla on täydessä valvonnassa maan luonnonvarat ja sen teollisuusrakenne. Siksi alueet, joilla on enemmän luonnon- tai energiavaroja, toimivat todennäköisemmin autarkioina.
Esimerkkejä autarkian talouksista
Usein diktatuurit tai muut totalitaariset järjestelmät käyttävät autarkiaa pääasiassa ideologisista syistä. Siten näemme esimerkkejä vasemmistosta, kuten Pohjois-Korea tai entisen Neuvostoliiton kommunistiset järjestelmät. Mutta on myös tapauksia äärioikeiston hallituksista, kuten natsi-Saksasta.
Lähinnä löydämme historiallisia esimerkkejä autarkisista talouksista 1900-luvun suurten sotien jälkeisinä aikoina. Näin on Espanjassa sisällissodan jälkeen ja Francon diktatuurin ensimmäisessä vaiheessa.
On myös huomattava, että voi esiintyä lyhyitä autarkiajaksoja esimerkiksi poliittisen ja sotaisan konfliktin edessä tai jos tapahtuu luonnonkatastrofi, joka eristää alueen.
Avoin talous