Muinaisen Egyptin talous oli ennen kaikkea maataloutta, johon Niilin virtaukset vaikuttivat voimakkaasti, ja toisaalta käsityöt, kauppa ja karjatalous täydensivät tämän sivilisaation taloutta.
Muinaisen Egyptin talous kehittyi suunnilleen vuosina 1350 eKr. ja 31 jKr
Muinaisen Egyptin suurin poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen valta oli farao. Muut taloudelliset ja sosiaaliset kerrokset tai kerrokset alenevassa järjestyksessä olivat seuraavat: papit, kirjanoppineet, kauppiaat, käsityöläiset ja lopuksi talonpojat. Toisaalta niin muinaisessa sivilisaatiossa tunnustettiin omistusoikeus, jonka lainsäädäntö ja oikeus tukivat tarkalleen.
On huomattava, että suuri osa muinaisen Egyptin taloudellisesta toiminnasta tapahtui Niilin ympärillä, ja tällaisen mahtavan joen vesi ravitsi viljeltyjä peltoja, mikä teki maista hedelmällisiä ja helpotti kauppaa ja kuljetuksia.
Maksutavat
Vaikka Egyptin sivilisaatiossa ei ollut kolikoita vaihtovälineenä, palkat maksettiin luontoissuorituksena. Toisin sanoen työstä maksettiin maataloustuotteita, jotka myöhemmin voitiin kuluttaa tai vaihtaa muihin tavaroihin. Nämä tuotteet olivat kuitenkin pilaantuvia, joten jos haluat ostaa muita tuotteita, on parasta vaihtaa ne mahdollisimman pian. Siten viljasta, joka oli kestävämpi ja helpommin varastoitava tuote, tuli lopulta yksi arvostetuimmista hyödykkeistä.
Verot ja hallinto
Muinaisen Egyptin alueellisen organisaation osalta on huomattava, että sivilisaatio jakautui kodeissa. Veroja kerätessä organisaatiota käytettiin maatilojen välityksellä, jolloin omistajat olivat vastuussa verojen maksamisesta sekä käsityöläiset, kalastajat ja metsästäjät.
Kerätyt verot varastoitiin aitoihin ja valtiovarainministeriöihin. Kuka ei maksanut vastaavia veroja, hänellä oli mahdollisuus fyysiseen rangaistukseen.
Oikean verotuksen valvomiseksi faraolla oli ns tyaty tai ensimmäinen tuomari. Myös Egyptin hallinnon mukaisesti on huomattava, että se oli hyvin keskitetty ja koostui voimakkaasta kirjanoppineista tai virkamiehistä.
Mutta mihin Egyptin hallinto käytti verotulojaan? No, nämä verot oli tarkoitettu sellaisten teosten, kuten kuninkaallisten hautojen, rakentamiseen.
Egyptin hallinnon käyttämän työvoiman osalta väestön oli ajoittain vaadittava osallistumaan julkisten töiden ja temppelien rakentamiseen. Oli kuitenkin myös mahdollisuus palkata sotavankeja tällaiseen työhön.
Egyptin talousjärjestelmä
Maatalous oli Egyptin sivilisaation tärkein taloudellinen toiminta. Tilat sijoittuivat Niilin ympärille, vedenkanavajärjestelmän ansiosta maa oli mahdollista viljellä. Siten pääkasvit olivat vilja ja pellava. Myös Egyptin maataloudessa vihannesten viljelyllä oli suuri painoarvo.
Maataloustuotannon ja kaupan suhteen egyptiläisiä suosii elintarviketuotannon ylijäämä. Vaikka ruokaa vietiin Egyptistä, tuonti koostui suitsukkeista ja mineraaleista, kuten hopeasta, ja raaka-aineista kuten puusta.
Ei pidä myöskään unohtaa, että Egyptistä tehtiin tärkeitä tutkimusretkiä raaka-aineiden hankkimiseksi. Siten maahan toimitettiin kuparia ja puuta, mikä oli erittäin välttämätöntä suurten töiden rakentamiseksi.
Kaupan osalta Niilin osuus oli ratkaiseva vesiväylänä tavaroiden vaihtoon. Vaikka ulkomaankauppa kehittyi Välimeren ja Punaisenmeren vesillä kyntöneiden alusten ansiosta.
Ylellisyystuotteiden kaupasta on huomattava, että se koostui pääasiassa kasveista, koruista, eksoottisista eläimistä ja orjista.