Lainarahoitusvarojen kuponki on korko, joka toteutuu maksettaessa sen haltijalle tietty prosenttiosuus arvopaperin nimellisarvosta. Viittaa yleensä korkosijoitukseen.
Monet joukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen kupongeilla, jotka maksavat haltijalleen eri ehdoin, ja se heijastuu joukkovelkakirjan kuvaukseen, kuten olemme osoittaneet punaisella alla olevassa kuvassa. Siellä havaitaan Espanjan valtion liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina, jonka kuponkimaksu on 5,15% vuodessa.
Siksi kuponkimaksu voi olla:
- Vuosittain: Tässä tapauksessa yksi maksu vuodessa.
- Puolivuosittain: Tässä tapauksessa suoritetaan 2 maksua vuodessa.
- Neljännesvuosittain: Tässä tapauksessa maksuja on 4 vuodessa.
- Kuukausittain: Tässä tapauksessa 12 maksua vuodessa.
Yleensä kuponkien kerääminen tarkoittaa, että omaisuuden omistaja saa vakituiset tulot pitäen sen salkussa. Lisäksi sijoittaja voi saada sijoituksensa takaisin, kun omaisuuserän käyttöikä on ohi (lunastamalla tai muuntamalla omaisuuserä). Voit myös myydä tai siirtää omaisuuserää milloin tahansa, antaen voittoa tai tappiota sen hinnan perusteella.
Loogisesti, kun omaisuuserä myydään tai siirretään, se lopettaa uusien omistajien veloittamien kuponkien tai korkojen vastaanottamisen.
Jotkut joukkovelkakirjat eivät maksa kuponkia, niitä kutsutaan nollakuponkilainaksi. Tällöin sijoittaja saa korot elinkaarensa lopussa yhdessä pääoman kanssa. Siksi näissä joukkovelkakirjoissa korko- ja uudelleeninvestointiriski eliminoidaan, koska tulos saadaan liikkeeseenlaskuarvon ja lunastusarvon erotuksena. Jos se hankitaan jälkimarkkinoilta (toisin sanoen ei liikkeeseenlaskun aikaan), tällainen kannattavuus syntyy markkinoilla maksetun hinnan ja lunastusarvon välisestä erosta.
Virtausrakenne
Kuponkilainat puolestaan lasketaan liikkeeseen monin eri tavoin. Alla olevassa esimerkissä on esitetty 5 vuodessa erääntyvän joukkovelkakirjalainan ja vuotuisten kuponkimaksujen maksu- ja perintärakenne. Jos sijoittaja pidetään eräpäivänä, se maksaa pääoman elinkaarensa alussa ja saa 5 kuponkia sekä pääoman takaisinmaksun vuonna 5.
Alennuksella liikkeeseen lasketut nollakuponkilainat (ei ole välimaksuja) lasketaan liikkeeseen esimerkiksi 85 prosentilla niiden nimellisarvosta, ja eräpäivänä sijoittaja saa 100 prosenttia saaden kannattavuuseron. Ne voidaan puolestaan myös laskea liikkeeseen nimellisarvoltaan ja saada erääntymispäivänä lunastusmaksu, eli liikkeeseen laskettu 100% ja poistot 102%.
Kupongin laskenta
Kupongin laskentakaava on hyvin yksinkertainen. Tätä varten meidän on tiedettävä kyseisen joukkovelkakirjan nimellisarvo ja kuponkikorko prosentteina, jonka se maksaa.
Katsotaanpa esimerkkiä.
Jos joukkovelkakirjalaina maksaa 7,5% kuponin ja sen nimellisarvo on 1 000 euroa. Mikä on summa, jonka maksat vuosittain?
Kuponki = (7,5% / 100) x 1000 € = 0,075 x 1000 € = 75 €
Pieni historia
Kuponki-termi on peräisin siitä, että akkreditointiasiakirjaan sisältyvällä fyysisillä nimikkeillä tehtyjen lainojen vanha liikkeeseenlasku kullekin joukkovelkakirjan haltijalle toimitettiin joukko pieniä suorakulmioita (kuponkeja), joissa kukin peräkkäisistä eräpäivistä ja seuraava perintä arvopapereiden liikkeeseenlaskijan sitomista tuloista.
Yllä olevassa kuvassa on fyysinen otsikko, jolla on erilaiset kuponit. Omistuksen omistaja keräsi nämä vuokrat antamalla vastineeksi kupongin omaisuuden myöntäjälle (omistukseensa liittyi vähemmän ja vähemmän kuponkeja). Ilmeisesti tätä järjestelmää ei ole käytetty vuosia, koska se on korvattu kirjanpitojärjestelmällä ja sähköisesti, vaikka termi kuponki onkin säilynyt.
Lyhyt kuponki
Lyhyt kuponki tunnetaan kupongina, joka vastaanotetaan normaalia lyhyemmässä ajassa. Yleensä tämä tapahtuu ensimmäisen kuponin maksamisen yhteydessä.
Esimerkiksi, jos liikkeeseenlaskija laskee liikkeeseen joukkovelkakirjalainan 17. toukokuuta, mutta haluaa, että kuponit maksetaan 30. kesäkuuta ja 31. joulukuuta, ensimmäinen kuponki on lyhyt kuponki, koska ensimmäisen kuponkiin on kulunut vain 44 päivää. kuponki kuuden kuukauden sijasta, joka kuluu yhden kuponin maksamisen ja seuraavan kuponin välillä.
Koska kulunut aika on lyhyempi, maksettu kuponki on vähemmän ja siksi sitä kutsutaan lyhyeksi kuponiksi. Edellisellä esimerkillä jatketaan, kuvitellaan joukkovelkakirjalaina, joka lasketaan liikkeeseen 17. toukokuuta ja jonka kuponkikorko on 7,5% ja IRR 7,5%, nimellisarvo (1000 euroa).
Käytämme yllä esitettyä kaavaa, mutta vuosittaisen sijasta joudumme maksamaan kuponkista vain 44 päivää:
Kuponki = (7,5% / 100) x 1000 € x 44/365 = 0,075 € x 1000 € x 44/365 = 9,04 €
Toimittaja suosittelee:
Joukkovelkakirjojen arvostus
