Sota on useiden ihmisten tai osapuolten, yleensä maiden, yhteenotto, jonka tarkoituksena on vihollisen asettaminen ja voittaminen. Ja ne syntyvät aina jostain syystä: taloudellisesta, ideologisesta, alueellisesta, uskonnollisesta jne.
Sodat ovat konflikteja, joissa kaikenlaisia aseita käytetään vihollisen tuhoamiseen, valloittamiseen tai neutralointiin, ja ne jaetaan yleensä taisteluihin, joissa osapuolet taistelevat kasvotusten.
Vaikka käytetyin sodan käsite on aseet, on olemassa myös verkkosotia, joita ylläpidetään Internetin ja tietotekniikan kautta. On myös taloudellisia tai finanssisotoja, jotka useiden strategioiden avulla pyrkivät asettamaan itsensä taloudellisesti viholliselle.
Sodat ovat olleet tuhansia vuosia, ja alun perin se ei ollut sellaista kuin tunnemme heidät, joissa kaksi tai useampia maita kohtaavat toisiaan kaikenlaisilla aseilla.
Ensimmäinen kirjattu sota juontaa juurensa 10000 vuotta. Historioitsijoiden mukaan se tapahtui pienen keräilijäryhmän keskuudessa ja tuolloin käytettyjä aseita olivat nuolet, malletit ja veitset ja taskuveitset, kaikki hyvin alkeellisella tasolla.
Siksi sanomme, että sodat voivat olla ristiriitoja heimojen tai pienten ihmisryhmien välillä, vaikka termiä käytetään ennen kaikkea sisällissotaan tai maiden välillä.
Sotatyypit
Tärkeimmät sodan tyypit ovat:
- Pyhä sota. Ne ovat niitä sotia, joiden syyt löytyvät uskonnosta. He yleensä anteeksi itsensä sen synnissä, jota taistelevat. Vaikka tiettyjen hyökkäysten on tarkoitus peittää pyhän sodan varjolla geopoliittiset motiivit.
- Sissisota. Nämä ovat pienempiä sotia epäjärjestyneempien ryhmien välillä, joiden tavoitteena on nopeiden ja hajautettujen hyökkäysten avulla voittaa vihollinen. Ne suorittavat yleensä siviilit tai puolisotilaalliset ryhmät.
- Sisällissota. Se on sota, joka kohdistaa saman maan kaksi tai useampaa puolta taistelussa vallasta ja hallituksen valvonnasta, yleensä ideologisista syistä. Se voi johtua myös irtautuneiden vaatimuksista. Tämän tyyppisessä sodassa lähes koko väestö, joka pystyy taistelemaan, osapuolet värväävät alueelleen jäävän siviiliväestön.
- Totaalinen sota. Se pakottaa kilpailevat maat omistamaan kaikki voimavaransa yksinomaan sotaristiriitaan, niin sanottuun sotatalouteen. Koska maa on konfliktin palveluksessa, näillä sodilla on suuret mitat ja erittäin tuhoiset vaikutukset.
Esimerkkejä merkittävistä sodista
Joitakin esimerkkejä sodista, jotka merkitsivät a ja ennen, ovat:
- Venäjän sisällissota. Se oli vuosien 1918 ja 1922 välinen konflikti, joka ajoi vallassa olevat bolševikit (puna-armeijan välityksellä) valkoista armeijaa, johon kuului tsaareja, konservatiiveja ja liberaaleja. Tämän konfliktin merkitys historiassa on valtava, koska puna-armeijan lopullinen voitto merkitsi ensimmäisen hallinnon alkua Karl Marxin ihanteiden alla.
- Toinen maailmansota. Vuosien 1939 ja 1945 välisenä aikana se oli ihmiskunnan historian suurin sota. Tämä kehitettiin kaikilla planeetan mantereilla, ja se kohtasi lukuisia maita, jotka oli järjestetty kahteen leiriin. Sen tärkeimmät kilpailijat olivat: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto, jotka muodostivat liittolaisten ryhmän Saksaa, Italiaa ja Japania vastaan, joka tunnetaan nimellä "akseli". Tämä johti akselin komponenttien häviämiseen ja 55-60 miljoonaan kuolemaan (luku vaihtelee lähteen mukaan).
- Napoleonin sodat. Ne olivat sarja sotia vuosien 1799, 1802 tai 1803 ja 1815 välillä (alkava vuosi vaihtelee valitun historiallisen tosiasian mukaan), ja Napoleon ajaa niitä pyrkimyksissään valloittaa Eurooppa ja muut sen ulkopuolella olevat alueet. Tämä taistelusarja päättyi kuuluisaan Waterloon taisteluun, mikä merkitsi Pariisin sopimuksen allekirjoittamista vuonna 1815 ja Napoleonin pakkosiirtolaisuutta Saint Helenan saarelle.
Sodat ja YK
YK: n (YK) perustamisen jälkeen vuonna 1945 rauhan säilyttäminen on ollut yksi sen suurimmista huolenaiheista. Se on puuttunut lukuisiin konflikteihin, ja tuomioistuin ja yleiskokous ovat olleet useiden tuomioiden ja mielipiteiden päähenkilöt.
Tämän maailmanrauhan säilyttämistä koskevan tahdon julistuksena on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2.4 artikla, jossa kirjaimellisesti julistetaan seuraava:
"Järjestön jäsenet pidättyvät kansainvälisissä suhteissaan käyttämästä uhkaa tai voimankäyttöä minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa."
Samalla 51 artiklassa säädetään laillisesta puolustuksesta poikkeukseksi voimankäytön yleisestä kiellosta. Lisäksi on olemassa humanitaarinen laki, joka sisältää edellytykset, jotka taistelussa on täytettävä aseellisen yhteenoton yhteydessä.