Talouden ja rahoituksen alalla perustekijät ovat kaikki laadulliset ja määrälliset muuttujat, jotka on sisällytettävä yrityksen tai omaisuuden arvostamiseen.
Toisin sanoen perustekijät ovat kaikki tekijät, jotka talouden toimijoiden on otettava huomioon määritellessään sijoitusstrategiaa tai tekemällä ennusteita.
Esimerkiksi dollarin hinnan perustekijöitä ovat keskuspankkijärjestelmän sanelema rahapolitiikka, Yhdysvaltain taloudellisen toiminnan taso, sijoittajien kysyntä (mikä lisääntyy epävarmuustilanteissa).
Perustekijöiden ominaisuudet
Perustekijöiden pääominaisuudet ovat:
- Ne mahdollistavat eri taloudellisten muuttujien ennusteiden laatimisen.
- Ne ovat perusta sijoittajille arvioitaessa omaisuuden tulevaa kannattavuutta. Tällä tavoin he rakentavat salkunsa.
- Ne eivät koske vain varoja ja yrityksiä, vaan myös maita. Tällöin analysoidaan muun muassa makrotalouden perustekijöitä, kuten talouskasvua, inflaatiota, työttömyysastetta ja aliravitsemuksen tasoa.
- Toisaalta mikrotalouden perustekijät liittyvät kysyntään ja kysyntään tietyillä aloilla. Viittaamme esimerkiksi raaka-aineen saatavuuteen, kilpailijoiden lukumäärään, tuotantokustannuksiin.
- Yrityksen perustekijöiden arvioimiseksi havaitaan pääasiassa velkataso, käteisen saatavuus, kannattavuusasteet. Tämän tarkoituksena on selvittää, onko liiketoiminta kestävää ajan myötä.
- Yleensä yrityksen katsotaan olevan vankalla pohjalla, kun sillä on tarpeeksi käteistä kattamaan taloudelliset velvoitteensa. Lisäksi sen odotetaan tuottavan positiivisia kassavirratuloksia tulevaisuudessa.
- Yritykset, joilla on vankat perustekijät, selviävät todennäköisemmin talouden taantumasta. Tämä puolestaan merkitsee pienempää riskiä sijoittajille.
Perusanalyysi
Perusanalyysi on työkalu, joka auttaa määrittämään yrityksen aseman suhteessa sen kilpailijoihin ja tulevaisuudessa itseensä nähden. Sitten yrityksen perustekijöiden perusteella arvioidaan sen potentiaalinen kasvu, ottaen huomioon olemassa olevat skenaariot.
Kun nämä ennusteet on tehty, yrityksen arvo voidaan laskea. Tällä tavalla sijoittaja pystyy määrittämään, käyvätkö yrityksen osakkeet kauppaa sisäisen arvonsa ylä- vai alapuolella.
Samoin perustanalyysiä voidaan käyttää kahden sijoitusvaihtoehdon vertaamiseen osakemarkkinoilla. Tällöin verrataan muun muassa sellaisia indikaattoreita kuin velan ja oman pääoman suhde, happotesti, taloudellinen kannattavuus (ROE), hinta-voittosuhde tai PER-suhde.