Valtion talousarvion hyväksyminen ei ole helppoa, koska Espanjan hallituksella ei ole parlamentaarista enemmistöä. Tiukat neuvottelut muiden poliittisten puolueiden kanssa ovat tarpeen vuoden 2017 julkisen tilinpidon toteuttamiseksi. Valtion yleisessä talousarviossa on paljon vaakalaudaa: eläkkeet, terveys, maatalouspolitiikka, tutkimusmenot ja julkisen velan maksaminen. toiset. Seuraavaksi selvitämme, miten julkishallinnon kulut jaetaan.
Äskettäin valtiovarainministeri Cristóbal Montoro esitteli kongressille valtion yleiset talousarviot vuodelle 2017. Kun meno- ja tuloennusteet on paljastettu, istuntosalissa käydään keskustelua ennen valtion talousarvioiden hyväksymistä.
Veronmaksajat ihmettelevät, mihin veroillaan maksamansa rahat menevät. Vastaamalla näihin kysymyksiin löydämme kolme menoerää, jotka erottuvat budjeteista: sosiaalimenot, työttömyys ja velkakoron maksaminen.
Siinä korostetaan, että osa, johon valtio osoittaa eniten varoja, on eläkkeiden maksaminen (yli 139 000 miljoonaa euroa). Eläkemenot ovat kasvaneet 3,1% vuoteen 2016 verrattuna ja ovat 40% kokonaismenoista. Toisaalta löydämme työttömyysetuuksille tarkoitetut erät (noin 18 000 miljoonaa euroa), jotka laskivat 6,6%. Sitä vastoin menot työllisyyden edistämispolitiikkaan kasvavat 5,5% varainhoitovuoteen 2016 verrattuna.
Toinen julkisten menojen silmiinpistävimmistä luvuista on velan maksaminen (noin 32 000 miljoonaa euroa), joka tällä kertaa laskee 3,9% vuoteen 2016 verrattuna. Todiste tästä on, että Espanjan julkinen velka vähenee vähitellen. Tässä mielessä on mielenkiintoista antaa tieto, koska 100 eurosta 9,4 käytetään velkojen korkoihin.
Hallitus on ilmoittanut perustavansa tulevina vuosina yli 500 000 julkista työpaikkaa esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja oikeuden aloille, joten muun muassa yli 2500 miljoonan euron koulutusbudjetti kasvaa 1,7%, kun taas yli 4000 miljoonalla eurolla, sen budjetti kasvaa 2,3%. Justice, jonka osuus on yli 1700 miljoonaa euroa, lisää menojaan 7,6%.
On hämmästyttävää, että puolustusministeriön budjetti kasvaa 32 prosenttia aseohjelmiin käytettyjen menojen vuoksi. Puolustuksella on käytettävissään yhteensä yli 2100 miljoonaa euroa. Sotilasluvun jatkuessa menot sotilastutkimukseen vähenevät 27%, kun taas siviilitutkimukseen ne kasvavat 4,1%, saamalla yli 6000 miljoonaa euroa.
Toisaalta maatalouden, kalatalouden, elintarvikkeiden tai teollisuuden ja energian kaltaiset tuotteet pitävät kohdennuksensa vakaana, toisin sanoen saamansa varat eivät vaihtele paljoakaan vuoteen 2016 verrattuna, kun taas infrastruktuurimenot vähenevät huomattavasti, puhumme yksitoista prosentin lasku. On huomattava, että infrastruktuurimenot ovat vähentyneet kriisin alkamisen jälkeen vuonna 2007.
Näiden talousarvioiden tavoitteena on auttaa saavuttamaan 16,6 prosentin työttömyysaste ja noin 2,5 prosentin kasvu, samalla kun pyritään vähentämään julkista alijäämää. Edessä käydään intensiivistä parlamentaarista keskustelua julkisen tilinpidon hyväksymisestä, ja skenaario, jossa neuvottelut ja vuoropuhelu ovat avainasemassa.