BKT-deflaattori on hintaindeksi, joka laskee hintojen muutoksen taloudessa tietyllä ajanjaksolla käyttäen bruttokansantuotetta (BKT).
BKT-deflaattoria käytetään selvittämään hintojen noususta johtuva osa talouden kasvusta.
Se lasketaan hinnannousun tasaamiseksi taloudessa ja mahdollistaa sen vuoksi korjata sen talousarviot, koska jos sitä ei käytetä, kasvu ei olisi todellista, koska se voidaan yliarvioida. Yleensä tätä korjaavaa vaikutusta sovelletaan yhteen taloudellisen kasvun mittaamisen tärkeimmistä muuttujista, jota kutsutaan bruttokansantuotteeksi (BKT) ja joka määritellään taloudessa tietyn ajanjakson aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen joukoksi. yleensä yhden vuoden.
BKT: n vaihteluasteKuinka BKT-deflaattori lasketaan?
BKT-deflaattorin laskukaava on seuraava:
BKT-deflaattori = (nimellinen BKT / reaalinen BKT) * 100
Nimellinen BKT heijastaa vuotuisia hintamuutoksia riippumatta siitä, ovatko ne nousuja vai vähennyksiä. Todellinen BKT kuitenkin eliminoi hintamuutokset ajan myötä. Toisaalta deflaattori on yleinen inflaation ja deflaation indikaattori, joka on epäsuora, koska se mittaa hintojen ja BKT: n muutosten muutoksia. Se ei mittaa maan elämänlaatua, ja se liittyy enemmän palkkana ja taloudellisen sopeuttamistekijänä tai maan ostovoiman laskemiseen. Katso ero nimellisen ja todellisen välillä.
Vertailu muihin hintaindikaattoreihin
BKT-deflaattorilla on etuja ja haittoja.
BKT-deflaattorin edut
Inflaatiota laskettaessa BKT-deflaattorilla on puolestaan useita etuja kuluttajahintaindeksiin (kuluttajahintaindeksi) verrattuna:
- Siinä otetaan huomioon kaikki maassa tuotetut tavarat ja palvelut.
- Ota huomioon ostotottumusten muutokset vuosittain. Kuluttajahintaindeksin muodostavaa ostoskoria ei päivitetä joka vuosi, mikä voi olla harhaanjohtavaa.
BKT-deflaattorin haitat
Yksi kritiikki BKT-deflaattorista on, että siinä ei oteta huomioon varjotaloutta ja että sen laskemiseen kuluu enemmän aikaa kuin kuluttajahintaindeksin laskemiseen.
Bruttokansantuote