Vuosina 1990-1991 Yhdysvallat ja 34 maan kansainvälinen koalitio taistelivat Irakia vastaan ns. Persianlahden sota. Sytytyksen syy oli Irakin joukkojen hyökkäys Kuwaitiin.
2. elokuuta 1990 Irakin armeija hyökkäsi Kuwaitin alueelle ja liitti Persianlahdella sijaitsevan pienen emiraatin. Tämä hyökkäys aiheutti voimakkaan kansainvälisen vastauksen, ja YK: n turvallisuusneuvosto tuomitsi hyökkäyksen. Sen jälkeen kun joukko pakotteita oli hyväksytty, Yhdysvallat alkoi lähettää joukkoja Saudi-Arabiaan johtaen voimakasta koalitiota tavoitteenaan Kuwaitin vapauttaminen ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpano.
Irakia koskevan pommituskampanjan ja nopean maahuolintatoiminnan seurauksena Irakin hallinto luovutti ja suostui vetäytymään Kuwaitista.
Persianlahden sodan alkuperä
Pitkän hankaussodan jälkeen Iranin kanssa Irakin talous oli koettelemassa tilanteessa. Vuoteen 1990 mennessä maassa oli ulkomainen velka, joka ylitti 70 000 miljoonaa dollaria. Niinpä Irak yritti lisätä öljyntuotantonsa, jotta kaikki pystyisivät vastaamaan ylläpitämäänsä suureen ulkomaanvelkaan.
Toisaalta poliittiset jännitteet Kuwaitin kanssa kasvoivat. Niinpä Irak väitti, että kuveitit olivat anastaneet öljyä Rumailan öljykentiltä.
Myös raakaöljyn osalta Saddam Husseinin johtama hallitus väitti, että Kuwait ei noudattanut OPECin öljynsaantisopimuksia. Tässä mielessä Irak väitti, että Kuwait otti enemmän öljyä kuin sovittu. Siten Kuwaitin öljyntuotannon kasvu ajoi öljyn hintoja alas ja vahingoitti selvästi Irakia. Ja se on, että 95% Irakin viennistä johtui öljystä.
Irak vaati myös, että Kuwait anteeksi lainansa, koska he olivat taistelleet iranilaisia vastaan kaikkien arabien puolesta. Samoin Irak vaati Bubiyanin saarta lähellä Um Qasrin satamakaupunkia. Tällä tavoin Irakilla olisi parempi ulostulo merelle.
Irak ja Kuwait aloittivat neuvottelut, mutta diplomatia epäonnistui, ja lopulta Saddam Hussein päätti hyökätä Kuwaitiin.
Kuwaitin hyökkäys ja sen seuraukset
2. elokuuta 1990 Irakin jalkaväki- ja taistelukoneet ylittivät rajan ja hyökkäsivät pieneen Kuwaitin emiraattiin. Irakin joukot tarttuivat nopeasti maan hallintaan ja emiiri Yaber Al-Sabah pakeni Kuwaitista.
Irakin hyökkäys Kuwaitiin sai voimakkaan kansainvälisen tuomion. Kansainvälisen oikeuden räikeän rikkomuksen edessä Irakille määrättiin taloudellisia pakotteita, joita kauppasaarto ei pitkään vahvistaisi. Vastauksena Irakin aggressioon perustettiin Yhdysvaltojen johtama 34 maan koalitio.
Saudi-Arabia puolestaan antoi alueelleen mahdollisen lähtökohdan mahdolliselle Irakin hyökkäykselle. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sijoittivat joukkoja alueelle valmistautuen ottamaan Irakin armeijan mukaan.
Irakin joukkojen taistelu esitettiin a priori suurena sotilaallisena haasteena. Desert Shield -operaatio sisälsi satojen tuhansien miesten sijoittamisen voittamaan Irakin armeijan, jota pidetään maailman neljänneksi suurimpana taisteluvoimana. Juuri tällä käyttöönotolla pyrittiin suojaamaan Saudi-Arabiaa mahdollisilta irakilaisilta hyökkäyksiltä.
Huolimatta suuresta koalitiosta sitä vastaan, Irak yritti avata halkeamia pommittamalla Israelia SCUD-ohjuksilla. Jos Israel astuu sotaan, useat arabimaat voivat poistua koalitiosta. Israel kuitenkin pidätti vastineeksi Yhdysvaltain tuhoavan Irakin ohjusalustat. Irakin ohjusalustojen pommittamisen lisäksi Yhdysvallat asensi Patriot-ohjustentorjunta-alukset tuhoamaan Irakin SCUD: t.
Operaatio Desert Storm
16. tammikuuta 1991 alkoi koalition hyökkäys, nimeltään Operaatio Desert Storm. Monikansalliset joukot käynnistivät pommituksia ilmasta ja merestä tuhoamalla sotilaskohteet, infrastruktuurin ja teollisuuden. Siitä lähtien CNN: n kuvat pysyvät monien amerikkalaisten verkkokalvossa lähettämällä sodan suorana.
Myöhemmin, 24. helmikuuta 1991, kenttäinterventio tapahtui. Koalition hyökkäys oli ylivoimainen Irakin joukoille, jotka antautuivat joukkoon. Kuwait valloitettiin uudelleen, ja noin neljän päivän taistelun jälkeen Irak antautui ja noudatti YK: n ehtoja, mikä merkitsi Kuwaitin suvereniteetin kunnioittamista.
Persianlahden sodan seuraukset
Voitollaan Persianlahden sodassa Yhdysvallat lisäsi läsnäoloaan Lähi-idässä, erityisesti Saudi-Arabiassa. Irak lupasi purkaa arsenaalinsa ja kunnioittaa Kuwaitin alueellista koskemattomuutta.
Kaikesta huolimatta Yhdysvallat jatkoi pitkittynyttä Irakin kauppasaartoa. Tämä kauppasaarto aiheutti irakilaisille vakavia vaikeuksia, lyhensi lääkkeitä ja aiheutti lasten aliravitsemusta.
Seuraavina vuosina Irak, Yhdysvaltojen ristissä, ei kuitenkaan säästyisi uusista ilmahyökkäyksistä.
Toinen tuhoisa ympäristövaikutus oli öljykuivojen sabotointi. Kun öljy ei palanut aiheuttaen valtavia mustaa savua, se pysyi kiinni maassa saastuttaen aavikon pintaa.
Taloudelliset näkökohdat
Persianlahden sota oli taloudellisesti katastrofaalinen tapahtuma kolmannen maailman maille. Öljyn hinnan nousu aiheutti Bangladeshin, Filippiinien ja Pakistanin kaltaisten maiden maksavan 5 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna 1989 öljyn ostamiseksi.
Jos on jokin maa, joka kärsi erityisen vakavasti Persianlahden sodan taloudellisista seurauksista, se oli Jordania. Tässä mielessä jordanialaiset osoittivat vahvaa riippuvuutta Irakin öljystä, he näkivät, kuinka heidän teollisuutensa toimi vain 10 prosentilla sen koko kapasiteetista. Makrotalouden tasolla 2000 miljoonaa dollaria, jotka tämä kriisi maksoi Jordanialle, vastasi yli 25: tä prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Jordanian taloudelliset vaikeudet ylittivät taloudelliset luvut, ja Irakin-kannatus kannatti sitä, että arabinaapureiltaan loppui taloudellinen apu. Jordanian vienti romahti, kun saudit estivät banaanien ja appelsiinien pääsyn Jordanialta.
Myös Egyptissä oli vaikea taloudellinen aika. Maa joutui vaikeimpiin konkursseihinsa, matkailutulot laskivat ja työllisyys oli hirvittävän epävarmaa muun muassa rakennusalalla. Itse asiassa Egyptin todellinen työttömyysaste oli noin 20 prosenttia. Hänen osallistumisensa Persianlahden sotaan tunnustettiin kuitenkin alentamalla osa hänen velastaan.
Yhdysvalloissa sota näytti antavan taloudelle jonkin verran vauhtia. Armeijan voitto Persianlahdella aiheutti öljyn hinnan laskun ja myös korkotasot laskivat, mikä vaikutti positiivisesti kiinteistöihin.
Kuwaitin ja Saudi-Arabian kaltaiset maat lisäsivät öljyntuotantoa, mikä laski hintaa ja samalla maksoi sodan kustannukset. Konflikti vakiinnutti Saudi-Arabian OPEC: n suureksi johtajaksi, kun taas voitetun Saddam Husseinin kanssa Irak näki öljyvahvistuksen valvontavaltuutensa vähentyneen.
