Suomi käynnisti ensimmäisen yleisen perustulon pilottitestin vuonna 2017. Sen ansiosta kaksi tuhatta työtöntä suomalaista saa 560 euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan yleisenä perustulona riippumatta siitä, löytävätkö he työpaikan vai eivät.
Tämän testin tarkoituksena on tietää, mitä vaikutuksia yleisen perustulon käyttöönotolla olisi yhteiskunnalle; Jos tämä käsite kannustaa tai ei kannusta työnhakuun ja yrittäjyyteen, vaikutukset hyvinvointivaltion uuteen malliin ja eriarvoisuuteen. Jos tulokset ovat vakuuttavia, se olisi vuonna 2019 vaihtoehto muille ryhmille, kuten opiskelijoille tai freelancereille.
Mikä on tilanne Suomessa tänään?
- 8,7% työttömyysaste vuoden 2016 lopussa. Yksi alhaisimmista Euroopassa.
- Ei harkitse ammattikohtaista vähimmäispalkkaa
- Keskipalkka: 43 000 euroa / brutto vuonna 2015 Macro Data -tietojen perusteella, paljon suurempi kuin EU: n keskiarvo
- Verotaakan taso on yksi EU: n korkeimmista. 49% suomalaisen työntekijän palkasta menee verojen maksamiseen, World Economic Forum -raportin mukaan.
Yleisen perustulon vaikutukset Suomeen
Analysoimme perustulojen vaikutuksia Suomessa useista näkökohdista:
Vaikutukset työllisyyteen
Monien tehtävien automatisointi ja robotisointi johtaa monien työpaikkojen tuhoutumiseen. Työttömien on muutettava ammatillista uraansa sopeutuakseen uuteen työvoimaparadigmaan. Kaikki eivät pysty keksimään itseään uudestaan, eivätkä uudet ammatit imeydy koko työvoimaan. Tulevaisuuden kannalta meidän on asetettava täystyöllisyyden tavoite pois mielestä.
Vaikka keskipalkka on korkea, niin on myös verorasitus. Tämä tosiasia johtaa monet suomalaiset luopuvat työpaikoista, koska ansaitsevat vähemmän kuin saamansa työttömyysetuudet.
Tulotason ylläpitäminen kaikille yhdenvertaisesti ja koko elämän ajan Sillä voi olla kaksi vaikutusta: Kannusta tai lannista työnhakua. Yhtäältä se johtaa työpaikkojen hyväksymiseen ilman ehdollisuutta työttömyysetuuksille ja uusien yritysten perustamista vähentämällä riskejä. Tai toisaalta kansalaiset voivat viihtyä taatun vähimmäistulon kanssa ja menettää kannustimet jatkaa työnhakua ja jopa tulla vaativammiksi palkattujen olosuhteiden suhteen ja lisätä siten neuvotteluvoimaaan työnantajia vastaan.
Vaikutukset hyvinvointivaltioon ja byrokratiaan
Suomessa on hyvinvointivaltio, jolla on erittäin merkittäviä sosiaalietuuksia ja jota muut maailmantaloudet ihailevat, sekä sosiaaliturvan monimutkainen hallinta. Sen käsittely on työlästä ja kallista julkiselle kassalle julkishallinnon tason, kansalaisten menettelyjen ja näihin tarkoituksiin osoitetun budjetin kannalta.
Kaikentyyppisten sosiaalietuuksien korvaaminen yhdellä yleisellä perustulolla voi vähentää ja nopeuttaa julkishallinnon menettelyjä. Mutta miten se rahoitetaan?
Valtion rahalliset kustannukset riippuvat kohdennettujen tulojen tasosta ja siitä, miten finanssipainetta ylläpidetään. On arvioita, jotka osoittavat, että kustannukset ovat suunnilleen samat kuin nykyisten sosiaalietuuksien määrän. Tällöin byrokraattisen ketteryyden hyödyt ovat selvät. Toisaalta tämä toimeentulopalkka ei välttämättä kata perustarpeita, kuten veronmaksajat odottavat kustannukset hallitukselle voivat olla korkeammat kuin veronkanto. Siinä tapauksessa se ei olisi kohtuuhintainen ja malli olisi mietittävä uudelleen.
Vaikutukset kulutukseen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen
Pidä pysyvä tulo kansalaisten taskussa, vähentää köyhyysastetta, eriarvoisuutta ja kannustaa yksityistä kulutusta ja investointeja. Tämä on olennainen hypoteesi, johon yleisen perustulon toteuttaminen perustuu.
Kuitenkin alkaen a Kaikkien kansalaisten yleinen perustulo, riippumatta heidän tulotasostaan, johtaa inflaatioon. Jos kaikki hinnat nousevat, pienimmillä tuloilla on edelleen vaikeuksia päästä kuluttamaan. Toisin sanoen eriarvoisuus ei häviä, vain yleinen perustulo takaa vähimmäiskulutuksen koko väestölle. Se riippuu siitä, miten he käyttävät tuloja, he kattavat perustarpeet vai eivät; Tällä tarkoitamme, että tähän asti valtio, jolla oli paternalistinen asenne, päätti, kuinka paljon kullekin perustarpeelle (koulutus, terveydenhuolto jne.) Kohdennettiin tulojen uudelleenjaon mukaan. Nyt kukin yksilö päättää, mihin se käytetään.
Jos otetaan huomioon maahanmuutto ja ihmisten vapaa liikkuvuus, niin todennäköisesti on maahanmuuttovirrat maihin, joissa yleinen perustulo on toteutettu. Jos ketään ei syrjitä keräyksestä, se voi horjuttaa sen kestävyyttä.
Päätelmä
“Vuokraa peritään vain olemassa olevasta”. Yleisen perustulon utopia on alkamassa olla konkreettinen todellisuus.
Lopullinen painopiste on ollut digitaalinen muutos ja muutos työmarkkinoiden paradigmassa, mikä nostaa esiin uuden sosiaalisen hyvinvoinnin mallin.
Suurimmat epäilyt sen elinkelpoisuudesta ovat rahoituksessa, toistaiseksi tuskin kestävä, ja väestön kannustimista sekä sen vaikutuksista eriarvoisuuteen. Meidän on vahvistettava nämä hypoteesit ja kehitettävä sitten realistinen lähestymistapa ennen toteutusta.
Epäilemättä yleiseen perustuloon on liitettävä muita toimenpiteitä, joilla lievennetään sillä mahdollisesti olevia kielteisiä vaikutuksia. Kannustetaan esimerkiksi sosiaalisen osallisuuden ohjelmia välttämään tulojen tuhlaaminen tai lyhennetty ja joustava työaika, joka lisää työpaikkoja ja että palkat täydentävät nämä tulot.
Suomi on edelläkävijä tämäntyyppisissä toimenpiteissä Euroopassa, sen jälkeen kun kansalaiset hylkäsivät sen implantoinnin Sveitsiin. Muualla maailmassa on muita vastaavia pilottihankkeita Utrechissä (Hollanti), Keniassa, Ontariossa (Kanada) tai Oaklandissa (USA).