Vuodelle 2016 on ollut ominaista sen taloudelliset muutokset, mutta mikä odottaa meitä uudena vuonna? Analysoimme maailmantalouden viisi suurta haastetta vuonna 2017.
Velka: ongelma, jota ei ole käsitelty
Vuodesta 2008 lähtien yksi maailmantalouden kehityksen määrittäneistä piirteistä on velan kasvu. Tärkein syy on kriisin voimakas vaikutus talouteen ja yleinen vakaumus, että viranomaisten olisi ryhdyttävä toimiin tässä asiassa.
Julkisen talouden laajentumispolitiikkojen epäonnistuminen aiheutti rahapolitiikan turvaamisen, miten se voisi olla muuten. Näin on tapahtunut lähinnä Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa, missä keskuspankit ovat lyöneet vetoa selvästi lisätä rahapohjaa aktivoimaan kasvu uudelleen.
Totuus on, että näillä politiikoilla näyttää olevan ratkaiseva rooli elpymisessä, mutta ne ovat myös auttaneet luomaan erittäin tärkeän ongelman: velan kasvun. Luonnollisesti suuremmat rahoitusmahdollisuudet ovat lisänneet velkoja (joko antamalla lainaa yksityisille sijoittajille tai ostamalla velkaa suoraan keskuspankeilta), ja lisäksi korot ovat vähintään ne eivät välttämättä kuvasta vaihdettujen varojen todellisia riskejä. Toisin sanoen likviditeettimarkkinoita tulviva liian aggressiivinen rahan määrän kasvu voi keinotekoisesti laskea korkoja ja vääristää sijoitusten tuotto-riski-suhdetta ohjaamalla resursseja tehottomille aloille. Selkeä esimerkki on julkinen talous EU: ssa: EKP: n julkisen velan ostojen vuoksi hallituksilla on vähemmän kannustimia hillitä julkisia menoja, koska niiden verovastuu ei vaikuta niiden rahoituskustannuksiin.
EKP: n julkisen velan ostojen vuoksi hallituksilla on vähemmän kannustimia hillitä julkisia menoja, koska niiden verovastuuton vastuu ei vaikuta niiden rahoituskustannuksiin.
On totta, että joissakin liian velkaantuneissa maissa (kuten Espanjassa tai Irlannissa) yksityinen sektori on toteuttanut a kova vähennysprosessi, mutta ei vaikuta siltä, että julkinen sektori olisi tehnyt saman. Itse asiassa julkinen velka euroalueella on noussut 64,9 prosentista suhteessa BKT: hen vuonna 2007 91,4 prosenttiin vuonna 2016 (keskimääräinen vuotuinen kasvu 2,65%), kun taas talouden keskimääräinen vuotuinen kasvu on vain 0,6%. Tämä tarkoittaa, että nykyinen talousmalli on otettava käyttöön 4,42 euroa julkista velkaa jokaisesta BKT: n tuottamasta eurosta. Tällä hetkellä tämä on vahvistanut elpymistä, mutta sitä on vaikea ylläpitää pitkällä aikavälillä, ja se tulisi mahdollisesti miettiä uudelleen.
Inflaatio palaa
Vuoden 2016 viimeisille kuukausille on ollut tunnusomaista muun muassa inflaation lievä elpyminen useiden vuosien deflaatiouhojen jälkeen. Tässä mielessä maailmantalouden suuri haaste voisi olla pitää hinnankorotukset haitattomalla tasolla kasvua varten ja hyödyntää syklin muutosta vahvistaa elvytystä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ennakoitavissa, että viranomaiset saattavat kohdata ongelman hieman rajoittavammalla rahapolitiikalla, koska sen talous lähestyy täystyöllisyyttä, mutta mitä tapahtuu Euroopalle, joka ei ole vielä toipunut kriisistä ja riippuvainen EKP: n ärsykkeet?
Inflaation palautumisella voi olla useita vaikutuksia energiamarkkinoista kansalaisten ostovoimaan. Siksi on odotettavissa, että vuonna 2017 toteutetaan toimenpiteitä, kuten energiamallien uudistus tai uudet palkkojen tarkistamisprosessit.
Muutokset tuotantomallissa
Monet vuonna 2016 tapahtuneista muutoksista johtuvat myös a tuotantomallin uudistaminen monissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Trumpin protektionistinen kääntyminen Aasian kilpailun puoleen voi kannustaa lisäämään kotimaisen teollisuuden roolia. Jotain vastaavaa voi tapahtua Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jos Euroopan tuonti alkaa korvata brittiläisillä tuotteilla, mutta tämä riippuu myös muista tekijöistä, kuten punnan hinnan vakauttamisesta.
Toisaalta maat, jotka ovat valinneet devalvaation (sisäisen tai ulkoisen), jotta viennistä tulisi kilpailukykyisempää inflaatio palaa, ja niiden tulisi puuttua mallimuutokseen, joka antaa heille mahdollisuuden kilpailla lisäarvon kautta hintojen sijaan. Kaikki tämä globaalissa ympäristössä työn digitalisointi ja robotisointi kasvavat, ilmiö, joka tavalla tai toisella vaikuttaa jo kaikkiin maailman talouksiin.
Keskuspankin uupumus ja rahasyklin muutos
Kuten edellä mainittiin, suuret maailmantaloudet ovat valinneet rahan määrän kasvun. Yksi tämän toimenpiteen monista vaikutuksista on taseen paksuuntuminen keskuspankkien sekä a laadun heikkeneminen sen. Tässä mielessä Japanin keskuspankki on kolminkertaistanut rahoitusvelkansa vain neljässä vuodessa, kun taas EKP: n taseessa on huomattava määrä julkista velkaa maista, joilla on vakavia julkisen talouden alijäämäongelmia.
Toisaalta korkojen nousu Yhdysvalloissa (vaikka ne ovatkin Euroopassa edelleen matalat) voi tehdä keskuspankkien haasteesta vielä monimutkaisemman vuonna 2017, koska niiden on toimittava erilaiset rahasyklit.
Järjestä uudelleen kansainväliset kauppaverkostot
Vuonna 2016 on tapahtunut merkittäviä poliittisia tapahtumia, joilla on suora vaikutus talouteen. Yksi selvimmistä seurauksista on kauppapolitiikan muutos: se on alueellisten taloudellisen yhdentymisen hankkeiden luopuminen (kuten Brexit EU: lle tai NAFTA: n uudistus USA: lle) ja uuden mallin etsiminen kahdenvälisten sopimusten verkosto. Suurten vapaakauppa-alueiden (kuten Trans-Tyynenmeren alueen sopimuksen tai TTIP: n) luomisen epäonnistumisen myötä maat joutuvat nyt haasteeseen määritellä uudelleen, miten ne haluavat suhtautua muuhun maailmaan.
Huomioon on otettava myös muita tekijöitä, kuten nousevien maiden rooli maailmantaloudessa, öljyn hinnan kehitys ja monenlaiset geopoliittiset riskit. Ne kaikki lisäävät maiseman monimutkaisuutta, mutta ne johtavat meidät johtopäätökseen: aivan kuten vuosi 2016 on osoittautunut suurten muutosten vuodeksi, vuosi 2017 lupaa olla suurten haasteiden vuosi.
