Monte dei Paschi di Siena kyseenalaistaa Italian pankkitoiminnan

Monte dei Paschi di Siena kyseenalaistaa Italian pankkitoiminnan
Monte dei Paschi di Siena kyseenalaistaa Italian pankkitoiminnan
Anonim

Viimeisimpien eurooppalaisten pankkien stressitestin tulokset pakottavat Monte dei Paschi di Sienan pääomapohjan vahvistamiseen, kun taas ilmoitus julkaisee huhut uudesta pankkien pelastamisesta Italiassa.

Italialainen pankki Monte Paschi di Siena (MPS) on ilmoittanut 5 000 miljoonan euron pääoman korotuksesta, jonka tarkoituksena on vahvistaa taloudellista asemaansa ja parantaa taseensa laatua heinäkuun stressitestin huonojen tulosten jälkeen ja saanut suosituksen Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) päätös vähentää maksamatta jättämisen uhassa olevien lainojen salkua 27 700 miljoonalla. Yhteisö pyrkii siten vahvistamaan asemaansa menettämällä kahdessa vuodessa (elokuusta 2014 lähtien) yli 90 prosenttia osakemarkkinoiden arvosta. Tämän vuoden helmikuussa ilmoitus aikaisempien tappioiden ja nettotuloksen voittamisesta vuonna 2015 näytti parantavan MPS: n tulevaisuuden näkymiä, mutta EBA-testi näyttää muuttaneen kuvaa kokonaan.

29. heinäkuuta tehdyn stressitestin tulokset ovat yleensä tyydyttäviä, mutta eivät niin Monte dei Paschi di Sienan osalta, koska se on ainoa pankki, joka epäonnistui EBA-kokeessa. Italialaisen yrityksen omavaraisuusaste ei ollut 5,5 prosentin omavaraisuusaste, mikä oli -2,23 prosenttia. Heidän kansalliset kollegansa läpäisivät testin suhteellisen helposti, mutta se ei näytä riittävän hajauttamaan epäilyjä alasta ja viemään keskusteluja mahdollisesta pelastuksesta. Ongelmana on, että Euroopan viranomaiset eivät ole toistaiseksi hyväksyneet julkisen pääoman lisäämistä yksiköihin, jotka ovat jo saaneet valtion osuuksia (kuten MPS), ja myös Italian hallituksen olisi vastattava julkiseen mielipiteeseen käynnistettäessä toiseen pankin pelastuspalveluun, kun hän aikoo vähentää julkisia palveluja.

MPS: n pelastamiseksi on myös toinen vaihtoehto, joka olisi antaa osakkeenomistajien kantaa tappiot taseen oikaisemisesta. Tällä vaihtoehdolla olisi se etu, että se ei aiheuttaisi kustannuksia julkiselle kassalle, ja välttäisi hallituksen tyytymättömyyden, jonka kanssa julkinen mielipide yleensä näkee rahoituslaitosten pelastamisen. MPS: n tapauksessa se on kuitenkin systeeminen kokonaisuus (jonka kanssa ongelmat voivat levitä muulle sektorille) ja osakkeenomistajat ovat enimmäkseen pieniä ja keskisuuria säästäjiä, joista monet ovat eläkkeellä, joten tämä vaihtoehto voisi olla epäsuosittu kuin itse pelastus. Mikään näistä vaihtoehdoista ei tietenkään toteudu, jos harkitaan kolmatta skenaariota, joka on silti mahdollista, vaikkakin vähemmän todennäköistä: että MPS: n kaltaiset yhteisöt onnistuvat luomaan luottamusta markkinoihin ja hankkimaan omin keinoin resurssit, joita he tarvitsevat pääomapohjan vahvistamiseksi.

Joka tapauksessa siitä ei ole epäilystäkään Italian pankeilla on vakavia vaikeuksia kriisin seurauksena, aivan kuten heidän eurooppalaiset kollegansa. Muissa naapurimaissa (kuten Irlannissa, Espanjassa ja vähemmässä määrin Portugalissa ja Kreikassa) rahoitusalan ongelmat liittyvät kriisiä edeltävään ajanjaksoon, jolle on ominaista tulotason ylittävien perheiden velkaantuminen, kiinteistöjen kupla muodostumisen käsi. Kriisin alkaminen vuonna 2007, joka aiheutti massiivisen työpaikkojen tuhoutumisen, vei monilta kotitalouksilta velkojen maksamiseen tarvittavat tulot ja johti heidät maksukyvyttömyyteen. Ongelma, joka lopulta vaikutti suoraan käsissä olevien varojen laatuun rahoituslaitosten. Italian tapaus, koska se on myös maa, jossa on paljon velkaa ja jossa työttömyys on lisääntynyt, näyttää monilta toisilta esimerkeiltä tästä ilmiöstä.

Tiedot osoittavat kuitenkin päinvastaista: vaikka onkin totta, että velka Italiassa on suuri, suurin osa ongelmasta vastaa julkista sektoria (jonka velka on jo yli 135 prosenttia suhteessa BKT: hen), kun taas kotitalouksien velat sen tuloista ovat edelleen selvästi alle Euroopan keskiarvon, jopa Saksassa ja Ranskassa. Toisaalta italialaisten perheiden bruttosäästöt ovat yksi niistä, jotka ovat laskeneet eniten kriisin alusta (13,86 prosentista vuonna 2007 10,46 prosenttiin vuonna 2014), mutta se ei ole kaukana yhteisön keskiarvosta (12, 52%) ja ylittää muiden euroalueen talouksien, kuten Espanjan, talouden. Siksi Italian pankkiongelmien alkuperä ei ole perheiden tilanteessa (jolla on, kuten olemme nähneet, asema suhteellisen vakavaraisessa asemassa) tai valtiossa, joka on jatkuva lainanottaja, jonka takaisinmaksu on taattu huolimatta suuresta velkaantumisasteestaan.

Toisaalta liiketoimintaympäristö on negatiivisempi, koska italialaisten liikemiesten on kohdattava deflaatiotilanne Euroopassa yhdistettynä pysähtyneeseen kansantalouteen (vuoden 2016 toisella neljällä kuukaudella heidän kasvunsa oli 0% ja odotetaan 1% koko vuosi). Tällä myynnin (sekä hintojen että määrän) vähenemisellä on ollut suora vaikutus transalpiinialan yritysten osakkeiden nettotuottoihin (10,69%), mikä on pienin euroalueen suurista talouksista (23,53%). Jos tarkastelemme sijoitetun pääoman bruttotuottoa, meillä on samanlaiset tulokset: Italiassa 15,63% verrattuna Euroopan keskiarvoon 23,26%. Tällä kannattavuuden laskulla on ollut voimakas vaikutus myös investointeihin, jotka laskivat 21,57 prosentista suhteessa BKT: hen vuonna 2007 16,59 prosenttiin vuonna 2014. Ja jos viennillä on edelleen tärkeä rooli talouden elvyttämisessä, pienyritysten taloudellinen tilanne (jotka riippuvat enemmän paikallisista markkinoista) se on erityisen vahingoittunut.

Ei siis ole sattumaa, että yritysten vähittäispankkitoiminnalle eniten omistautuneet yksiköt ovat myös kriisin eniten kärsimiä. Monte dei Paschi di Siena keräsi heinäkuussa salkun 46,9 miljardin euron lainat matalan luottoluokituksen asiakkaille, joista suurin osa on kriisin koettelemia pienyrityksiä. Muilla tämän tyyppisille riskeille vähemmän alttiilla suurilla yhteisöillä, kuten Intesa Sanpaololla tai Unicreditilla, on vahvemmat taseet ja he ovat läpäisseet mukavasti Euroopan pankkiviranomaisen stressitestit.

Nyt mahdollisuus perustuslailliseen kansanäänestykseen Italiassa, Euroopan komission toistuvasti suosittelemat uudistuspaketit ja Brexitin vaikutukset näyttävät avaavan uuden skenaarion epävarmuudesta maassa, jossa kasvu on vielä liian heikkoa tulojen ja työllisyyden palauttamiseksi. kriisi. Italian pankkialan ongelmat lisäävät merkittävää vaikeutta tässä monimutkaisessa tilanteessa. Päätöslauselma riippuu hallituksen politiikasta, neuvotteluista EU: n kanssa ja pankkien omasta kyvystä vähentää järjestämättömiä lainoja, mutta erityisesti markkinoiden luottamuksesta, kuten näissä tapauksissa usein tapahtuu.