Kolmas teollinen vallankumous on prosessi, joka määritellään muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet aloilla, jotka ovat niin läsnä monien ihmisten jokapäiväisessä elämässä, kuten viestintä tai energia.
Kolmas teollinen vallankumous oli moninapainen prosessi, jota johti Yhdysvallat, Japani ja Euroopan unioni. Sen alku on peräisin 1900-luvun puolivälistä. Se liittyy termiin "tietoyhteiskunta". Tiettynä päivänä ei ole yksimielisyyttä sen päättymiseksi.
Tämän konseptin lanseerasi amerikkalainen sosiologi ja ekonomisti Jeremy Rifkin. Sen jälkeen yksiköt ja instituutiot, kuten esimerkiksi Euroopan parlamentti, keräsivät sen ja hyväksyivät sen vuonna 2006. Sen perustana on uusien viestintä- ja energiatekniikoiden yhtymäkohta ja täydentävyys.
Digitaalinen vallankumousKolmannen teollisen vallankumouksen perusta
Ensimmäinen teollinen vallankumous perustui mm. Hiilen käyttöön ja pääoman keskittymiseen. Toinen teollinen vallankumous teki sen rautatien kehityksessä ja muiden fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, käyttöönotossa. Toisaalta Kolmas tekee niin hyvin erilaisten tekniikoiden pohjalta siten, että yhteys aikaisempiin on paljon pienempi.
Kolmas teollinen vallankumous perustuu uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan sekä innovaatioihin, jotka mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden kehittämisen. Seurauksena on, että näiden kahden tekijän mahdollisuudet toimivat yhdessä, ja suuria muutoksia on odotettavissa eri alueilla. Koskaan aikaisemmin ei ollut saavutettu niin korkeaa vuorovaikutteisuutta ja viestintää, kun taas energia-alan innovaatiot voisivat tarkoittaa niin merkittävää muutosta kuin uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja hyödyntämisen yhteydessä suunnitellaan.
Kolmannen teollisen vallankumouksen innovaatiot
Uusien viestintä- ja energiateknologioiden lähentymisellä saavutettavalla vahvalla muutospotentiaalilla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Jeremy Rifkinin itse julkaisemassa asiakirjassa "Kolmas teollinen vallankumous: miten internet, vihreä sähkö ja 3D-tulostimet avaavat hajautetun kapitalismin aikakauden", hän toteaa, että tämän vallankumouksen viisi pilaria ovat:
- Uusiutuvien energiamuotojen muutos.
- Käytä uusiutuvan energian tuottamiseen jokaisen maanosan rakennuksia mikrovoimaloissa.
- Laajenna vetyä ja muita varastointitekniikoita jokaisessa rakennuksessa sekä koko infrastruktuurissa energian varastointiin.
- Muuta Internetin avulla maailman sähköverkko energiaverkoksi, joka toimii Internet-yhteytenä.
- Siirtyminen fossiilisista polttoaineista valmistetuista ajoneuvoista polttokenno- ja sähköverkkoon, joka voi ostaa ja myydä vihreää sähköä interaktiivisen mannermaisen älyverkkojärjestelmän kautta.
Nämä pilarit, joihin prosessi on perustunut, ovat saaneet hedelmiä, jotka ovat muotoutuneet joissakin ihmisten jokapäiväisessä elämässä esiintyvissä innovaatioissa ja joilla on suuri merkitys taloudellisesta näkökulmasta. Niistä voidaan mainita Internet, kuituoptiikka, lasikuitu tai nanoteknologian kehitys.
Haasteet, vaarat ja mahdollisuudet
Kuten kaikki sosioekonomiset muutokset, on olemassa suotuisia, epäedullisia tai haastavia näkökohtia yhteiskunnille, joissa ne tapahtuvat. Aiemmat teolliset vallankumoukset muuttivat sosiaalista ja taloudellista todellisuutta, mutta myös poliittisia, kulttuurisia ja institutionaalisia näkökohtia. Yksi suurimmista riskeistä on siis se, että epätasa-arvo lisääntyy uuden tekniikan saatavuuden epätasapainon seurauksena.
Tämä epätasapaino voi esiintyä sisäisesti yhteiskuntien sisällä, mutta myös yhteiskuntien välillä. Tämän avulla ilman uuden todellisuuden asianmukaista hallintaa tietyn yhteiskunnan jäsenten väliset sosiaaliset erot voivat lisääntyä, mutta myös eri kansojen vallan erot.
Näistä vaaroista huolimatta optimaalinen hallintomuoto voi auttaa helpottamaan kriisitilanteita ja parantamaan yleistä hyvinvointia. Esimerkiksi näiden uusien tekniikoiden kehityksen myötä lääketieteen alalla on saavutettu innovaatioita. Tehokkaita viestintämuotoja on kehitetty kuin koskaan ennen. Myös vähemmän saastuttavien ja kestävien energiavälineiden kokoonpanossa. Voit elvyttää taloutta tai saada uusia työpaikkoja ja vähentää työttömyyttä. Ja edistyneisyyttä voidaan saavuttaa rajallisten resurssien optimaalisen hallinnan saavuttamiseksi vaarantamatta tulevien sukupolvien tulevaisuutta tai ainakin minimoimalla sitä. Lisäksi se on arvostanut älykkään T & K & I-politiikan kehittämisen tärkeyttä.
Lyhyesti sanottuna näyttää siltä, että on välttämätöntä olla tietoinen siitä, että tekninen kehitys ei ole sinänsä hyvää tai huonoa, mutta riippuen siitä, mitä tällä voidaan saavuttaa, tavasta, jolla niitä hoidetaan ja keneen tai kukaan vaikuttaa saavutettuihin parannuksiin.
Neljäs teollinen vallankumous