Julkinen hyödyke on sellainen, jonka kulutus on jakamaton ja jonka kaikki yhteisön jäsenet voivat jakaa ilman syrjintää. Yleensä sen johto on valtion vastuulla.
Toisin sanoen yleishyödyke on yleensä kaikkien saatavissa ilman suurempia rajoituksia. Sen omistus ja hallinto kuuluvat yleensä vastaavalle hallitukselle tai viranomaiselle.
Joitakin esimerkkejä julkisista hyödykkeistä ovat muun muassa katuvalaistus, puistot, rannat.
Yhteinen hyötyJulkinen lakiJulkisten hyödykkeiden ominaisuudet ja erot
Ottaen huomioon sen määritelmän voisimme vahvistaa, että näillä tavaroilla on kolme ominaisuutta, jotka erottavat ne yksityisistä tavaroista:
- Ne kulutetaan yhdessä, mikä antaa hyötyä useammalle kuin yhdelle käyttäjälle samanaikaisesti.
- Et voi sulkea pois henkilöä tai ryhmää sen kulutuksesta.
- Ei ole kilpailua, toisin sanoen jos uusi henkilö kuluttaa sitä, se ei vaikuta tai rajoita pääsyä muille kansalaisille.
Julkisten hyödykkeiden tyypit
Voimme luokitella julkiset hyödykkeet sen tarkkuuden mukaan, jolla edellisessä alaotsikossa kuvatut ehdot täyttyvät:
- Puhtaat julkiset hyödykkeet: Ne ovat ehdottomasti kolmen edellisen kohdan mukaisia. Siksi ne olisivat julkisia hyödykkeitä tiukimmassa merkityksessä. Viittaamme esimerkiksi valaistukseen tai maanpuolustukseen.
- Epäpuhtaat julkiset hyödykkeet: Ne täyttävät ensimmäisen ja toisen ominaisuuden, mutta eivät kolmatta, eli niiden kulutus on osittain kilpailevaa. Näissä tapauksissa uuden yksikön kulutus yhdeltä yksilöltä vähentää loput käytettävissä olevaa määrää, vaikkakin vähemmän kuin yhdellä yksiköllä. Tämä koskee yleisiä teitä. Yhtä tietä voivat aluksi käyttää useat kuljettajat samanaikaisesti. Tulee kuitenkin piste, jossa uuden ajoneuvon saapuminen heikentää kaikkien muiden nopeutta ja turvallisuutta.
Jos keskitymme "poissulkemisen" periaatteeseen, joka on toinen mainituista ominaisuuksista, voimme tehdä myös toisen tyyppisen luokituksen:
- Ei yksinomainen yleishyödyke: Kun ei ole mahdollista estää pääsyä niille, jotka eivät maksa siitä.
- Yksinomainen julkinen hyöty: Henkilöä voidaan estää käyttämästä sitä, jos hän ei maksa siitä. Esimerkiksi maksulliset tiet. Tarkastukset perustetaan siten, että kuljettajat suorittavat vastaavan maksun ehdoksi jatkaa ajoa kyseisellä tiellä.
Voit myös ymmärtää tämän käsitteen paremmin lukemalla erityyppisiä tavaroita.