Luottokriisi on luottokriisi, joka johtuu finanssikriisistä, jossa pankit asettavat ankaria luottorajoituksia tai tiukentavat pankkien lainojen saamisen edellytyksiä.
Tässä tilanteessa keskuspankit pyrkivät laskemaan korkoja tämän tilanteen kohtaamiseksi hallitsemaan talous- ja rahapolitiikkaa.
Luottokriisi-esimerkki
Selkein esimerkki luottorajoituksista on vuoden 2008 kriisissä: Yhdysvaltain finanssikriisin ja sen tartuntariskin jälkeen ne maat, jotka olivat ostaneet arvopaperipaketteja subprime-kiinnityksillä tilanteessa, jossa korot ovat alkaneet nousta koroissa ja työttömyys alkaa syntyä, luottorajoitus alkaa esiintyä huipentuvalla tavalla.
Kulutus ja investoinnit ovat supistumassa, velkaantuminen nousee ja työttömyysaste nousee huomattavasti monissa maissa.Tässä tilanteessa keskuspankit alkavat nostaa korkoja ja vähentää liikkeessä olevaa rahan määrää. Pankit puolestaan lopettavat luotonannon tai tiukentavat luotonsaannin edellytyksiä, millä on suora vaikutus yrittäjiin ja koko väestöön.
Jos tähän lisätään syntyvät merkittävät työttömyysasteet ja erittäin tärkeä likviditeettikriisi, voimme sanoa, että vuosien 2008–2012 kriisi on ollut yksi historian vahvimmista.
Sovellukset Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa
Makrotalouden näkymät olivat katastrofaaliset, ja Yhdysvaltojen ja Euroopan talouspolitiikat olivat hyvin erilaiset. Yhdysvalloissa päätettiin ottaa käyttöön määrällisiä likviditeetin lisäysohjelmia luottamuksen lisäämiseksi. Tämän tarkoituksena oli, että pankit lainasivat rahaa uudelleen, ja tällä tavoin ne voisivat laskea virallisia korkoja.
Päinvastoin, Euroopassa vallitsi hämmennyksen ja viivästyneen reaktion ilmapiiri. Tätä johti supistuva rahapolitiikka, jonka mukaan menot supistuivat inflaation ylläpitämiseksi, huolimatta työllisyydestä, ja luotonsaannin parantamiseen, mikä lisää luottamusta.
Lisäksi korkojen laskeminen tapahtui hyvin myöhään, ja sillä oli suora vaikutus sen talouteen ja kaikkiin makrotaloudellisiin muuttujiin.
Vaikka on totta, että Yhdysvaltoja on kritisoitu liiallisesta velkaantumisestaan QE (Quantitative Easing) -ohjelmien jälkeen, on totta, että sillä on suuri rahoituspotentiaali, koska kaikki maat kuluttavat dollareita suoraan tai epäsuorasti.
